Viljelijä: "Lannoitteiden hinnannousu järkyttävä, monella vielä viime kevään lannoitteetkin maksamatta"

Toukokuussa 2019 otetussa kuvassa Kari Alasaari esitteli älypuhelinsovellusta, joka tunnistaa kuvan perusteella, paljonko kasvusto on ottanut typpeä. Kuva: Arto Takalampi

"Kyllä tämä tilanne aika sanattomaksi vetää", lapualainen viljelijä ja urakoija Kari Alasaari kommentoi uutista siitä, että Yara nosti taas perjantaina lannoitteiden hintoja.

Hän ei syytä tilanteesta Yaraa. "Ymmärrän, että heidän pitää nostaa hintoja, koska raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, samoin maakaasun, jolla typpeä tehdään. Mutta nousut ovat olleet niin julmaa tasoa, että joku tässä maailmassa on nyt isommin pielessä."

Lannoitteiden käyttäjälle nousu on kova isku. Alasaari kertoo kuulleensa kauppiailta, että monella on vielä viime kevään lannoitteetkin maksamatta. "Ne on ostettu oraiden päälle eli ne piti maksaa syksyn sadosta. Satoa ei tullutkaan. Ei saatu edellisiä maksuun eikä pystytty ostamaan uusia järkihinnalla."

Alasaari toimii myös neuvojana. Hän toteaa, että näkymät eteenpäin ovat nyt harvinaisen sumuiset.

"Viljan hinnat ovat nyt korkealla, mutta on kysymysmerkki, mitä ne ovat ensi syksynä. On todella vaikea sanoa, mitä keväällä kannattaa viljellä ja millä panostuksella kasvukauteen kannattaa lähteä."

Suomessa koko ruokaketjun täytyy yhdessä huolehtia siitä, että kotimaista ruokaa on jatkossakin tarjolla ja kaikki ketjussa pärjäävät hyvin, Alasaari korostaa.

"Riskienhallinta on nyt erikoisen haastavaa niin viljelijöiden kuin jalostavan teollisuuden osalta. Toimiva yhteistyö olisi entistä tärkeämpää."

Ensi kasvukaudella viljelijöiden on syytä etsiä kaikki ratkaisut, joilla lannoituskustannuksissa pystytään säästämään, Alasaari sanoo.

"Panokset tulee käyttää huolellisesti niin, että niistä saadaan paras vastine – panostetaan parhaisiin peltoihin. Heikoimmille lohkoille kannattaa laittaa jotain muuta kuin puitavaa kasvia. Kannattaa miettiä perusparannuksen, viherlannoituksen, maisemakasvien ja kesannon mahdollisuudet." 

Herne, härkäpapu ja muut typensitojakasvit säästävät lannoituskustannuksia, lataavat typpeä maahan ja parantavat lisäksi maan rakennetta.

Alasaari pohtii sitäkin, milloin lannoitteet pitäisi ostaa, jos niitä ei vielä ole hankittu.

"Jos on jäänyt näiden nostojen junasta, kannattaako lähteä seuraavaan junaan? Eli onko nyt oikea hetki ostaa näillä hinnoilla vai ovatko hinnat keväällä alemmat? Ja saako silloin lannoitteita?"

Typpitehtaita on jo ajettu alas, koska valmistus on liian kallista. "Voi olla, ettei keväällä ole yhtään ylimääräistä tavaraa tarjolla", Alasaari pohtii.

Moni harmittelee vielä sitä, että Kemira myytiin aikanaan norjalaiselle Yaralle.

Turhaan, Alasaari sanoo. "Vaikka meillä olisi täällä edelleen oma hieno pieni Kemira, sekin joutuisi nostamaan hintojaan – ammoniakin sekin joutui ostamaan Venäjältä. Emme pysty olemaan erossa maailmanmarkkinoista."

Lue myös:

Yara teki perjantaina 69 euron korotuksen, lannoitteiden hinnat nyt 2,5-kertaiset verrattuna runsaan vuoden takaiseen avaushintaan

Lannoitteiden hinnat nousivat 48 euroa, viikossa kaksi korotusta – Yara: "Maakaasun hinta on moninkertaistunut"

Digiviljelijä kannustaa rohkeuteen: "Ottamalla käyttöön uusin tieto ja teknologia pystytään huonollakin hinnalla parantamaan satoa"