Maatalous

"Jätevesistä vaivalla talteen otettu fosfori kiikutetaan moottoriteiden penkoille ja sieltä se valuu vesiin"

"Yhdyskuntajätevesien syntejä sälytetään maatalouden harteille", Tapio Salminen sanoo.
Jarkko Sirkiä
Tapio Salmisen yritys on tehnyt vesistöjen kuormitusmittauksia yli kymmenen vuoden ajan.

Kun vedet kesäisin vellovat sinilevästä vihreinä, maatalous nostetaan tikun nokkaan. Maatiloilla ei ole taaskaan tehty mitään, syydetään vain surutta ravinteita vesiin, moni sanoo.

Asenne saa insinööritoimisto Saloy Oy:n perustajan, tie- ja vesirakennusinsinööri Tapio Salmisen näkemään punaista. Hänen mielestään maatalouden hartioille sälytetään paljon sellaista, mikä ei sen syntilistaan kuulu.

Salmisen yritys on tehnyt vesistöjen kuormitusmittauksia yli kymmenen vuoden ajan. Lähinnä niitä on tehty turvetuotannon näkökulmasta, mutta sivutuotteena on syntynyt kuntien jätevedenpuhdistamoihin liittyviä havaintoja.

Kuten se, kun mitattiin turvesuon fosforivalumia eräästä joesta. Fosforia oli 40 mikrogrammaa vesilitrassa, mutta yhtäkkiä lukema hyppäsi 330 mikrogrammaan. Kävi ilmi, että mittauspisteiden välissä oli jätevedenpuhdistamon poistoputki.

Fosfori on se ravinne, joka lämpimiin ja valoisiin vesiin päätyessään saa sinilevät röyhähtämään.

Kaikki, mitä ihmiset syövät, kasvaa fosforin voimalla, Salminen selittää. Syömme fosforia perunan tai porkkanan tai leivän viljan mukana. Meistä se poistuu pääasiassa virtsassa.

Vessavedet päätyvät jätevedenpuhdistamoihin.

Suomen Vesilaitosyhdistyksen mukaan puhdistamoille tulevan jäteveden fosforipitoisuus on tyypillisesti luokkaa 6 000 mikrogrammaa litrassa. Salminen toteaa, että se voi olla jopa 10 000–15 000 mikrogrammaa litrassa.

Vuonna 2015 yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot poistivat fosforikuormituksesta 96 prosenttia. Jäljelle jäävä vesi lasketaan luontoon.

Helsingissä puhdistamoista vesistöihin lasketun veden fosforipitoisuus on Salmisen mukaan 160 mikrogrammaa litrassa, mutta toisaalla se voi olla jopa 1 000 mikrogrammaa – lupaehdot ovat puhdistamokohtaiset ja saattavat sallia näinkin korkean lukeman.

"Vertailun vuoksi: Jos maatalouspuron fosforipitoisuus on 200 mikrogrammaa litrassa, sitä pidetään paljon kuormittavana", Salminen havainnollistaa.

Suomessa on noin 350 jätevedenpuhdistamoa, jotka laskevat puhdistamansa veden vesistöihin. Samalla sinne menee fosforia.

Salminen on törmännyt tilanteeseen, joissa vesistö alkoi yhtäkkiä kukkia sinilevää ilman mitään näkyvää yhtäkkistä ravinnekuormitusta.

Syy löytyi läheiseltä jätevedenpuhdistamolta: siellä oli jouduttu ylijuoksutukseen eli laskemaan puhdistamatonta jätevettä suoraan vesistöön.

Tällaisiin tilanteisiin saatetaan joutua rankkojen sateiden tai esimerkiksi sähkökatkon takia, Salminen toteaa. "Niitä tapahtuu, mutta niistä ei juurikaan puhuta. Usein syyn saa maatalous."

Näissä tapauksissa fosforia hulahtaa vesiin kerralla valtava määrä.

Mutta se, mistä Salminen haluaisi saada aikaan kunnon keskustelun, on tämä:

"Jätevesistä kovalla vaivalla irrotettu fosfori kiikutetaan tienluiskiin. Sieltä se valuu vesiin maatalousalueiden läpi. Ja taas sanotaan, että kylläpä maatalous päästää fosforia."

Kyse on siis siitä, mitä tapahtuu jätevedenpuhdistuksesta yli jäävälle lietteelle. Sille, jossa voi olla 96 prosenttia jäteveden alkuperäisestä fosforista.

"Se kompostoidaan ja osa siitä menee viherrakentamiseen, esimerkiksi moottoritien luiskiin", Salminen kertoo.

Uuden tien luiskien sora peitetään mielellään puhdistamolietteestä tehdyllä mullalla, sillä sen korkea fosforipitoisuus saa ruohon kasvamaan nopeasti. Kasvillisuus estää sateita vyöryttämästä soraa alas.

Salminen arvioi, ettei ruoho pysty sitomaan läheskään kaikkea fosforia, vaan sitä lähtee liikkeelle sadevesien mukana.

Ja vesi tosiaan virtaa. Salmisen mukaan tie- ja vesirakennusinsinöörin opinnoissa painotettiin, ettei mikään ole tien rakentamisessa tärkeämpää kuin että tien runko saadaan pidettyä kuivana. Kaikki sadevesi pitää saada johdettua heti pois.

Ja sen mukana lähtee osa fosforista.

Viherrakentamiseen käytettävän lietteen fosforipitoisuutta ei toistaiseksi säädellä Suomessa mitenkään. Euroopan komissio kiinnitti asiaan huomiota vesienhoitosuunnitelmia koskevan palautteensa yhteydessä, neuvotteleva virkamies Ari Kangas ympäristöministeriöstä (YM) kertoo.

Nyt fosforille ollaan valmistelemassa säätelyä.

Fosforiasetusta ryhdyttiin valmistelemaan maa- ja metsätalousministeriössä syyskuun alussa. Valmista pitäisi tulla ensi vuoden loppuun mennessä. Asetus koskee sekä maa- ja puutarhataloutta että ympäristö- ja viherrakentamista.

Puhdistamolietteestä valmistettujen tuotteiden käyttö viheralueiden ja tienvarsien viherrakentamisessa saattaa aiheuttaa fosfori- ja typpipäästöjä vesistöihin, Kangas toteaa. Päästöjen suuruus tunnetaan kuitenkin huonosti.

Syken ja silloisen MTT:n vuonna 2010 julkaiseman selvityksen mukaan puistojen viherrakentamisessa riskit ovat pienehköt, koska valmisteiden levittämistä säännellään ja tavoitteena on nopea kasvipeitteisyys.

Tienpenkereille levitettävää määrää ohjataan vain suosituksin, eikä kasvipeitteisyys välttämättä muodostu yhtä nopeasti kuin puistoissa. Siksi hehtaarikohtaiset ravinnevalumat voivat selvityksen mukaan olla suuremmat kuin puistoissa.

Mädätetyn puhdistamolietteen päästöjä tutkitaan tänä vuonna Sustainable Biogas -hankkeen kenttäkokeessa. Sen tulosten perusteella toteutetaan mahdollisia jatkotutkimuksia.

Kokonaisuudessaan puhdistamojen päästöt on todettu pieniksi, Kangas toteaa. Hän ei usko, että niiden syntejä luetaan maatalouden kontolle.

Ympäristö.fi-sivustolla vajaa vuosi sitten päivitetyn tilaston mukaan maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on 62,2 prosenttia ja yhdyskuntien 3,1 prosenttia.

Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoja koskevat tarkat säädökset, Kangas kertoo. Ely-keskusten valvojat seuraavat, että laitokset toteuttavat ympäristölupiensa ehtoja.

Ohitukset, ylivuodot ja muut poikkeustilanteet eivät oikeuta laitosta ylittämään päästörajojaan. "Jos laitos joutuu ohittamaan, sen täytyy kompensoida asia eli tehdä vastaavasti parempaa tulosta, niin ettei laskentajakson kokonaispäästö ylitä ympäristöluvan kokonaisarvoa."

Lue myös:

Kunnat jättävät jätevesivuotoja ilmoittamatta ja viemäreitä korjaamatta — jäteveden ylivuoto sai tienoon haisemaan elokuun lopussa Sipoossa

Syke: Jätevesien ravinteet saatavissa helposti peltokäyttöön – haitta-ainetutkimusta tarvitaan yhä

Ulostevettä tulvi maastoon sadan säilöauton verran viikon päivät – jätevesiputkien korjausvelka ei lyhene lähiaikoina

Jarkko Sirkiä
Kukaan ei tiedä, paljonko tienpenkoilta valuu fosforia vesiin.
Lue lisää

Viherrakentamisen päästöt syytä tutkia

Yle uutiset: Jätevedestä kaukolämpöä Lahden seudulle: Lahti Energian ja Lahti Aquan kiertotaloushanke on ympäristöteko

Yle uutiset: Kaukaan jätevedenpuhdistamolta pöllähti hajuja aamuyöllä – ilmanlaatu oli Tirilässä huono kolmen tunnin ajan

Yle uutiset: Puolangan biokaasulaitoksen rakentaminen alkaa pian – jätevesiliete auttaa korvaamaan fossiilista polttoöljyä