Kuolleita fasaaneja Janakkalan alueella kymmeniä tuhansia – näin siipikarjatilan arki voi muuttua, jos se sijaitsee lintuinfluenssan rajoitusvyöhykkeellä

Vaikka lintuinfluenssatapaukset ovat tänä syksynä keskittyneet Saloon ja Janakkalaan, virusta voi olla missä päin Suomea tahansa. "Muistakaa suojata lintunne ja huolehtikaa hygieniasta. Tautiriski on nyt kovin suuri", sanoo läänineläinlääkäri Tiina Juselius. Rajoitukset voisivat estää esimerkiksi siitosmunien ja elävien lintujen siirron. Kuva: Sanne Katainen

Suomessa jouduttiin hiljattain turvautumaan poikkeukselliseen varotoimenpiteeseen, kun Janakkalassa ja Salossa kiellettiin riistalintujen metsästys.

Lisäksi siipikarjan pitäjille asetettiin eläinten siirtoa koskevia rajoituksia.

Syynä olivat maastoon riistalinnuiksi vapautetut fasaanit, joiden todettiin kuolleen H5N1-tyypin lintuinfluenssaan.

Janakkalan alueella menehtyneitä fasaaneja oli kymmeniä tuhansia. Alueelta löytyi myös virukseen kuollut kettu.

Kuolleiden lintujen ympärille muodostettava tartuntavyöhyke on 10 kilometrin laajuinen. Rajoitukset koskevat kaikkia siipikarjatiloja, oli tilalla sitten kaksi tai kaksikymmentä tuhatta lintua.

Onni onnettomuudessa, ettei alueelle osunut tuotantokanalaa, pohtii läänineläinlääkäri Tiina Juselius Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Rajoitusalueella lintujen siirto pitopaikkaan ja sieltä pois on kielletty. Teurasauto ei siis voisi esimerkiksi hakea lintuja tilalta.

Tilalle tai sieltä pois ei myöskään saisi siirtää siitosmunia eikä siipikarjan lantaa saisi levittää pelloille.

Tila voi hakea eläinten siirtoon poikkeuslupaa. ”Toiminta hidastuisi ja vaikeutuisi joka tapauksessa”, Juselius pohtii.

Kuolleita fasaaneja löytyi hiljattain myös Salosta. Alueella kuolleiden lintujen määrä liikkuu muutamissa tuhansissa.

Tartuntavyöhykkeelle osui yksi tuotantokanala, joka sattui olemaan munituskanala.

”Radikaaleja vaikutuksia rajoituksilla ei käsittääkseni ole ollut”, arvioi läänineläinlääkäri Jani Soini Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.

”Normaaleja tautisuojaustoimenpiteitä, joita tilalla noudatetaan joka tapauksessa.”

Munat saavat edelleen liikkua tilalta pakkaamoon ja raadot voidaan viedä sivutuoteasetuksen mukaiseen hävitykseen. ”Broilerihalli olisi eri asia. Lintujen viemiseen ja tuomiseen tarvittaisiin poikkeuslupia.”

Salon alueella on myös kymmeniä harrastesiipikarjanpitäjiä, joihin Soini on ottanut kollegoineen yhteyttä puhelimitse tiedottaakseen rajoituksista.

Lintuinfluenssa on vaarallinen tauti myös harrastelinnuille, painottaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.

”On todella tärkeää, että myös harrastajat rekisteröityvät siipikarjanpitäjiksi. Silloin he saavat tällaisessa tilanteessa neuvoja eläintensä suojaamiseksi.”

Samoin olisi muistettava poistattaa itsensä rekisteristä, kun siipikarjan pito loppuu.

Lintuinfluenssan oireet ovat hyvin vaihtelevia, Hamina kertoo. Linnut voivat olla apaattisia, pään alueella voi olla turvotusta tai munantuotanto tai rehun- ja vedenkulutus voi muuttua. Joskus kuolema on ensi oire.

Hän muistelee tanskalaisen tuottajan kertomusta kotitilaltaan. Lauantaina kuolleita kanoja oli muutama, sunnuntaina hieman enemmän. Värikkään pulputuksen ja kiekunan tilalla oli hiljaisuus. Maanantaina jo puolet linnuista oli kuollut.

Suomalaisilla siipikarja­tiloilla on hyvä lähtötilanne lintuinfluenssan torjuntaan, sillä tautiturvallisuus on muutenkin korkealla tasolla, Hamina pohtii.

Silti kaikkea kunniaa ei voi antaa varautumiselle. ”Osittain kyse on myös hyvästä tuurista.”

Tautien torjuntaan panostetaan myös Ruotsissa, Hamina kuvailee. Silti maa on ollut historiansa pahimman lintu­influenssaepidemian kourissa.

Viidennes Ruotsin munintakanoista, lähes pari miljoonaa lintua, jouduttiin tänä vuonna lopettamaan viruksen takia.

• Jos virus iskee tuotantokanalaan, rajoitusvyöhyke perustetaan aina. Villilintujen kohdalla asia arvioidaan tapauskohtaisesti.
• Vyöhykkeitä koskevat määräykset tulevat EU-lainsäädännöstä.
• Rajoitusvyöhykkeellä linnut pidetään sisätiloissa. Siipikarja sekä rehut suojataan kontaktilta villilintujen kanssa.
• Ylimääräisten henkilöiden liikkuminen eläintiloissa on kielletty, suojavaatteita on käytettävä ja kädet ja jalkineet desinfioitava. Myös tilalla käyvien autojen renkaat on desinfioitava tarvittaessa.
• Rajoitusvyöhykkeellä olevaa, elävää siipikarjaa tai siitosmunia ei saa siirtää. Kielto koskee myös teuraaksi vietäviä eläimiä.
• Poikkeusluvan hakeminen esimerkiksi eläinten siirtoon rajoitusalueella on mahdollista. Sen myöntäminen on aluehallintaviraston harkinnassa.
• Yksittäisten lintuinfluenssaan kuolleiden villilintujen takia vyöhykettä ei yleensä perusteta. Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava kunnan- tai läänineläinlääkärille.