Ehdotus eläinten hyvinvointimerkiksi sisältää kolme tasoa – "Kuluttajan on oltava valmis maksamaan korkeammasta hyvinvoinnista ja sen todentamisesta, jotta hyvinvointimerkittyjä tuotteita saadaan markkinoille”
Hankkeessa laadittua mallia voisivat hyödyntää muun muassa liha- ja maitoyritykset, munanpakkaamot, elintarvikekauppa, alan viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja maatalousyrittäjät.
Helsingin Kaaren Prismassa testattiin vuosi sitten hyvinvointimerkityn Arlan Yhden tilan maidon suosiota. Kuva: Jarkko SirkiäLuonnonvarakeskus (Luke) ja Pellervon taloustutkimus (PTT) ovat pitkään kehittäneet ehdotusta eläinten hyvinvointimerkinnäksi. Nyt ehdotus on valmis jatkotyöstettäväksi yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Eläinten hyvinvoinnin merkitys ruokamarkkinoilla on tutkimusten mukaan kasvanut, mutta Suomessa ei ole ruoka-alan yhteistä eläinten hyvinvoinnista kertovaa laatumerkintää.
Luken ja PTT:n hankkeessa hyvinvointia tarkasteltiin neljästä näkökulmasta: eläimen terveys, hoito ja pito-olosuhteet, ruokinta sekä lajinmukainen käyttäytyminen. ”Nämä olivat hankkeessa tehdyn kyselyn perusteella myös kuluttajille tärkeitä näkökulmia”, hankkeen johtaja Jarkko Niemi Lukesta kertoo.
Merkinnän peruspilareiksi nostettiin eläinten terveys, joka on suomalaisen tuotannon erityinen vahvuus, hyvät pito-olosuhteet, eläinten hyvä kohtelu ja käsittely sekä eläimen mahdollisuus liikkua esimerkiksi karsinassa tai pihatossa. Lajityypillisten tarpeiden tyydyttyminen huomioitiin eläinlajeittain.
Kehitetyssä mallissa on hyvinvoinnille kolme laatutasoa.
Ensimmäinen taso kuvaa hyvää suomalaista tuotantotapaa. Siinä on keskeisiä eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, ja se mahdollistaa hyvinvointiin tehtävät satsaukset monilla tiloilla ja eri tuotantovolyymeissä.
Toisella tasolla hyvinvointivaatimukset ovat perustasoa korkeammat. Toisen tason merkintä tuo eläimille lisää resursseja, kuten tilaa ja virikkeitä, ja kiinnittää enemmän huomiota eläimestä mitattaviin tunnuslukuihin, kuten eläimen käytökseen ja terveyteen.
Kolmannella tasolla on vielä kunnianhimoisempia toimenpiteitä, kuten luomua vastaava tilavaatimus ja ulkoilu. Se tähtää vaativien asiakkaiden markkinaan. Toimenpiteet edellyttävät tiloilta merkittäviä panostuksia.
”Korkeampi vaatimustaso tarjoaa eläimille lisää hyvinvointia, mutta se myös nostaa kustannuksia. Kuluttajan on oltava valmis maksamaan korkeammasta hyvinvoinnista ja sen todentamisesta, jotta hyvinvointimerkittyjä tuotteita saadaan markkinoille”, Niemi sanoo.
Hankkeessa laadittua mallia voisivat hyödyntää muun muassa liha- ja maitoyritykset, munanpakkaamot, elintarvikekauppa, alan viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja maatalousyrittäjät.
Hankkeen työpajoihin osallistui laaja joukko elintarvikekaupan ja -teollisuuden alan asiantuntijoita, maatalousyrittäjiä, etu- ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita ja tutkijoita.
Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä -hanketta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, HKScan Finland, A-tuottajat, Valio, Juustoportti Food, Arla, Lidl Suomi, SEY Suomen Eläinsuojelu ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
