Liharoturisteytys tehostaa pukkikilien kasvua, mutta tuotannon saaminen kannattavaksi ilman suoramyyntiä on toistaiseksi haaste
Jonna Ukkola toivoo, että Juustoportin avaus tuoda vuohenliha liikenneasemien ruokalistoille lisää sen tunnettuutta ja parantaa tuottajahintaa.
Jonna Ukkola ja tilan siitospukki Siirappi, joka on maitorotu alpinen sekä suomenvuohen risteytys. Kuva: Kari SalonenUkkolan tila Lopella kuuluu niihin muutamiin urheisiin vuohenmaidon tuottajiin, jotka jättävät kaikki tilalla syntyvät pukkikilit kasvamaan lihantuotantoa varten.
Teuraita lähtee nykyisellä kuttumäärällä noin sata vuodessa, mutta määrä nousee samalla, kun kuttukatrasta kasvatetaan nykyisestä 250:stä tavoiteltuun 400 lypsävään, kertoo tuottaja Jonna Ukkola.
Tila pyrkii tehostamaan kilien kasvua käyttämällä tuotannossa boer-liharoturisteytyksiä ja seuraamalla tarkasti pukkikilien kasvua.
Tänä vuonna ruhopainot ovat olleet keskimäärin lähes 14,5 kiloa, mikä on runsaan kilon enemmän kuin viime vuonna. ”Myös osa suomenvuohista kasvaa hyvin.”
Kevään aikana syntyneet kilit lähtevät teuraaksi noin puolen vuoden iässä. Pidempään kasvattaminen ei ole Ukkolan mukaan kannattavaa.
”Syksyllä kiimakausi ja sään viileneminen hidastavat kasvua.”
Ensimmäiset kaksi kuukautta kilit ovat lakisääteisesti juottoruokinnassa. Se on kasvatuksen työläin ja kallein osuus, Ukkola kertoo.
Juottokaudella ja sen jälkeen kilit saavat apetta, jossa on kolmen sadon säilörehua, kuivattua vilja-herne-seosta sekä kivennäisiä. ”Monipuolinen seos sopii vuohille, jotka ovat hyviä karkearehun käyttäjiä ja tykkäävät maistella erilaisia jakeita.”
Kilikasvattamona Ukkolassa toimii vanhasta viljavarastosta remontoitu halli. Laidunta kileillä ei toistaiseksi ole. Ukkola pelkää, että laidunnus lähipelloilla aiheuttaisi loisongelmia. Lisäksi isojen laidunalueiden käyttö lisäisi työtä, jota muutenkin on riittävästi.
”Sopivan laiduntamisrytmin löytäminen vaatisi harjoittelua. Alueella liikkuu myös ilveksiä, mikä lisää vaatimuksia aidoille”, Ukkola miettii.
Saloniemen luomutilalla Laitilassa kuohitut pukkikilit laiduntavat emojensa kanssa kesän. Syksyllä ne vieroitetaan ja ruokitaan voimaperäisemmin noin kymmenen kuukauden teurasikään asti. Teuraiden ruhopainot ovat 15–19 kiloa, kertoo Riitta Saloniemi.
Kymmenen vuotta oman tilan pukkikilejä kasvattanut Saloniemi korostaa, ettei kili ole helppo kasvatettava.
”Se on syötettävä kunnolla, vaatimaton ja yksipuolinen rehu ei riitä. Kilit ovat vilkkaita ja liikkuvat paljon, joten kasvu on hidasta. Ruokintaan pitää todella keskittyä, että tuotannosta saa kannattavaa.”
Samojen peltojen tai luonnonlaitumien käyttö useana vuonna kasvattaa loispainetta, mikä heikentää kasvua. ”On myös muistettava, että luonnonlaidun köyhtyy vuosien varrella, joka vuosi siellä ei kasva niitä ravinteikkaita koivuntaimia.”
Ukkolan tilan kilien lihat myydään Vainion teurastamon ja lähiruuan verkkokauppa Kotitilan kautta.
”Meillä oli hetken aikaa tilamyymälä, mutta ajanpuutteen vuoksi luovuimme siitä. Suoramyynti olisi selvästi kannattavin tapa myydä vuohenlihaa, mutta se vaatii paljon markkinointia, koska tuote on monelle vieras. Ilman suoramyyntiä vuohenlihantuotantoa on tällä hetkellä hankalaa saada kannattavaksi.”
Saloniemen tilalla liha käy hyvin kaupaksi etenkin oman verkkokaupan kautta. ”Nyt siellä valitettavasti myydään ei-oota”, Riitta Saloniemi kertoo.
Moni ei tiedä, että vuohenliha sisältää paljon rautaa ja sen rasvakoostumus on terveellinen. ”Siksikin sen käytön soisi yleistyvän. Moni, joka rohkaistuu kokeilemaan, on ihastunut”, Saloniemi sanoo.
”Oikein käsitelty vuohi ei todellakaan maistu nahalta tai pukilta, niin kuin joku legenda väittää”, Ukkola toteaa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
