Broileritilalle päässyt lintuinfluenssa olisi katastrofi – Kulta-Curren periaatteella tautisuojaus huippuunsa

"Kanalaan mennään aina samojen hygieenisten periaatteiden mukaisesti – olipa työvaihe mikä tahansa", broilerintuottaja Petri Yli-Soini kertoo. Ulkovaatteet jätetään tuulikaappiin. Kuva: Johannes Tervo

Tilalle päässyt lintuinfluenssa olisi katastrofi, sanoo seinäjokelaisen Alatalon tilan broilerintuottaja, eläinlääkäri Petri Yli-Soini.

"Lintuinfluenssa on herkästi tarttuva eläintauti, jonka torjumiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen."

Samasta asiasta muistuttavat viranomaiset: siipikarjatilojen tautisuojausta on tehostettava entisestään, jotta lintuinfluenssatartunnat pystytään estämään.

Tehostamistoimia voi kuitenkin olla vaikea keksiä, sillä Yli-Soinin mukaan ”broileritilalla ei varsinaista rauhan aikaa olekaan”.

”Lihasiipikarjatilalla on aina kaikki varokeinot käytössä. Tautien varalta pitää olla tosi tarkkana joka hetki.”

Viranomaisten muistutus on silti paikallaan.

”Tehdään kaikki vielä vähän tarkemmin. Litet bättre niin kuin mestarivalmentaja Curt ”Curre” Lindström sanoo.”

Ruotsalainen Lindström oli Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja vuonna 1995, kun Leijonat voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. "Vielä vähän paremmin" oli Lindströmin kuuluisa ohje pelaajilleen.

Petri Yli-Soini ja Marjo Aho kasvattavat broilereita Nurmossa, muutaman kilometrin päässä Atrian teurastamosta. Kuva: Johannes Tervo

Suomalainen siipikarjaketju on suunniteltu niin, että tautivapaus on mahdollista saavuttaa.

”Meillä on vahva salmonellan vastustamisen perinne. Samoilla toimilla, joilla vastustetaan salmonellaa, estetään muidenkin tautien pääsy tuotantoon.”

Mitä tilakohtainen tautisuojaus on: onko se huolellista päivittäistä tekemistä?

”Se on sitä”, Yli-Soini sanoo mutta harppaa askelen aiempaan: ennen tekemistä asiat täytyy suunnitella hyvin.

”Pitää suunnitella ratkaisuja, joissa oikein tekeminen on helppoa ja väärin tekeminen vaikeaa.”

Kädet pestään hygieniarajan sisäpuolella. Pesun jälkeen on vuorossa desinfiointi tai suojakäsineiden pukeminen. Kuva: Johannes Tervo

Kulkureitit ovat hyvä esimerkki. Ne on suunniteltava niin, että liikkuminen sujuu kuin luonnostaan. Työvaiheilla on looginen järjestys.

”Kaikki on voitava tehdä helposti. Oli kyse sitten vaatteiden vaihdosta tai käsien pesusta.”

Hyvä suunnittelu ulottuu koko tilakeskukseen. Se tarkoittaa toimivia väyliä rehuliikenteelle. Tai sitä, että missään ei ole seisovaa vettä muuttavia vesilintuja houkuttelemassa.

Petri Yli-Soini pitelee noin viikon ikäistä lintua. Sen lisäksi tässä 80-metrisessä hallissa on kasvamassa 29 201 broileria. Kuva: Johannes Tervo

Eläintaudeilta suojautumisessa on yksi perustavoite ylitse muiden: estetään taudinaiheuttajien päätyminen tuotantotiloihin.

”Tuhoeläintorjunta on olennainen osa tilatason oikeaa toimintaa. Villilinnut ja jyrsijät on pidettävä poissa."

Rehu on tärkeä tuotantotekijä kotieläintilalla. Siinä piilee kuitenkin riskejä, sillä rehu maistuu tuhoeläimillekin.

"Tuhoeläimet eivät pääse rehun kanssa kosketuksiin, kun rehu valmistetaan terässiilossa, kuljetaan terässiilossa ja puhalletaan terässiiloon", Yli-Soini sanoo.

Rakenteiden ja kuljettimien on tietenkin oltava ehjiä.

Rehu siirretään spiraalikuljettimilla rehuvaa’an kautta ruokkijoihin, Marjo Aho kertoo. On tärkeää, että kuljettimet ovat ehjät. Kuva: Johannes Tervo

Tautisulkujen on oltava kunnossa: eläintila ja eläintilan ulkopuolinen tila pitää rajata selkeästi.

Alatalon tilalla sulku on kolmiportainen.

”Ensin on ’likainen puoli’, jonne jätetään kaikki ulkovaatteet. Sen jälkeen on puhdas puoli, jossa pukeudutaan suojavaatteisiin, liikutaan sisäkengillä ja jossa kädet pestään ja desinfioidaan.”

Kolmantena tulee eläintila.

”Siellä otetaan käyttöön jalkineet, joilla liikutaan vain eläintilassa. Puhtaan puolen lattiaakaan koskettaneilla jalkineilla ei eläintilaan mennä.”

Yksinkertaisia ratkaisuja, jotka toimivat tehokkaasti.

Tuotantohallien kunto on tarkistettava säännöllisesti. Seinustoilla ei saa olla mitään ylimääräistä. Kuva: Johannes Tervo

Suomalaisessa broilerituotannossa kaikki untuvikot toimitetaan kerralla kasvutilalle. Kasvatuksen jälkeen koko parvi lähetetään yhtä aikaa teurastettavaksi.

Alatalon tilalla tämä tarkoittaa 75 000–80 000 linnun liikuttelua tiloihin ja tiloista pois keskimäärin seitsemän kertaa vuodessa.

Valosuojapellin takana on tuloilmaluukku, jonka päällä on suojaverkko. Kuva: Johannes Tervo

Kuinka iso riski lintujen siirto on?

”Se ei ole riskitön. Tässäkin työvaiheessa tautiriski torjutaan hyvällä hygienialla. On oltava puhdas välineistö ja huolelliset työtavat.”

Kanalaan mennään aina samojen hygieenisten periaatteiden mukaisesti – olipa työvaihe mikä tahansa.

”Esimerkiksi niin, että sisällä kanalassa työskentelee vain tilan oma väki. Untuvikkoja tiloille tuovat kuljettajat eivät koskaan tule sisätiloihin.”

Petri Yli-Soini on ollut päätoiminen viljelijä seitsemän viime vuotta. Sitä ennen hän hoiti tilaa päivätyönsä rinnalla. ”Olin Atrialla eläinlääkärinä 14 vuotta eri tehtävissä.” Kuva: Johannes Tervo

Suunnittelun merkitys korostuu silloinkin, jos pahin tapahtuu.

”Jos eläintauti varotoimista huolimatta pääsee tilalle, taudinaiheuttajasta on päästävä mahdollisimman nopeasti eroon.”

Saneeraus on aloitettava pikaisesti.

”Rakenteiden on oltava sellaisia, että desinfiointi onnistuu. Tilan toiminta ei saa olla ’Yksi huti ja konkurssi’ -pohjalla."

Kestopäällystetyt ulkoalueet on helppo pitää puhtaina. Ensin on kuivapuhdistus harjakoneella, sitten pesu ja desinfiointi. 

• Taudinaiheuttaja tai tautia kantavan eläimen eritteet eivät saa päästä mihinkään tekemisiin tuotantoeläinten kanssa.
• Älä kutsu haittaeläimiä tilalle. ”Pidä huoli, että esimerkiksi rehua ei loju ulkoalueilla.
• Tautisulkua on noudatettava tinkimättä ja huolellisesti, kun siirrytään tuotantotiloihin.
• Kanalaan mennään aina samojen hygieenisten periaatteiden mukaisesti – olipa työvaihe mikä tahansa.

Seinustoille on asetettu lukuisia pyydyksiä jyrsijäkantaa harventamaan. Kuva: Johannes Tervo

Lue lisää:

Lintuinfluenssan tartuntavyöhyke lakkautettu Salossa

Kuolleita fasaaneja Janakkalan alueella kymmeniä tuhansia – näin siipikarjatilan arki voi muuttua, jos se sijaitsee lintuinfluenssan rajoitusvyöhykkeellä