Maatalous

Suomella on hallussaan satumainen aarre: Runsaiden vesivarojen ansiosta maataloutemme voisi olla hyvinkin karjatalousvaltaista, linjaa professori

Maailman hydrologinen kierto suosii Pohjoismaita. Siksi tänne sopii tuotanto, jossa tarvitaan paljon vettä. Kestävästi tuotettu liha ja maito voisivat nousta Suomen vientituotteiksi, linjaa professori Juha Helenius.
Sanne Katainen
Laiduntaminen pitää yllä luonnon monimuotoisuutta.

Suomalainen maatalous voisi olla hyvinkin karjatalousvaltaista, linjaa professori Juha Helenius Ruralia-instituutista.

”Suomi olisi valtavan hyvä kestävän maidon- ja naudanlihantuotannon alueena. Täällä voitaisiin erikoistua siihen, ja kestävästi tuotetuista nautakarjatuotteista voisi kehittyä vientituote.”

Suomen vahvuus kotieläintuotannossa ovat runsaat, puhtaat vesivarat. Vesi on monessa maassa merkittävä ruuantuotantoa rajoittava tekijä ja maailman vedestä suurin osa käytetään kasteluun.

”Hydrologinen kierto maailmassa suosii Pohjoismaita, eikä ole näkyvissä, että tilanne muuttuisi ilmastonmuutoksen myötäkään. Vesi on satumainen aarre. Jos jossakin kasvatetaan märehtijöitä ja tuotetaan muuta, mihin tarvitaan paljon vettä, sen kannattaa tapahtua täällä”, Helenius toteaa.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa maataloustuotantoon käytetään laajalti fossiilista pohjavettä, joka ei uusiudu. Se ei ole kestävää.”

Viennin yhteydessä puhe kääntyy Heleniuksen mielestä liian usein metsään. ”Maataloustuotteiden vientiin liittyy paljon epäröintiä, vaikka metsäpuolen suurin vientituote on hyvin matalan jalostusasteen sellu. Olemme luonnonvarojen käytön tuottavuudessa EU:n alinta tasoa.”

Helenius puhui ruuantuotannon ilmastovaikutuksista Valtakunnallisilla Lammaspäivillä Savonlinnassa viime viikolla.

Suomen maaperä on toistaiseksi terve, pilaantunutta maata on hyvin vähän. Monissa maissa ongelma on maaperän pilaantumisen lisäksi se, että hyvää viljelymaata jää rakennusten ja teiden alle kaupunkien kasvaessa.

Helenius uskoo, että maaseudut nousevat vielä uudella tavalla elämisen ympäristöiksi.

”Keskustelu monimuotoisuudesta tulee yhä vahvemmin ilmastokeskustelun rinnalle”, hän ennustaa.

Kotieläintaloudella on suuri merkitys monimuotoisuuden ylläpidossa. ”Pitää tarjota elinympäristöjä monimuotoisille eliöille, jotta elonkirjo säilyy. Tarvitaan ihan tavallistakin eliöstöä, ei vain uhanalaisten lajien suojelua. Eläimet maaseudulle takaisin on resepti tähän, ja tarkoitan sillä etenkin laiduntavia eläimiä.”

Märehtijöillä on erityinen kyky muuttaa ihmiselle kelpaamatonta biomassaa ihmisravinnoksi. ”Kolme miljardia hehtaaria maailman maatalousmaasta on pysyviä laitumia, joita ei viljelemällä voisi käyttää ruuantuotantoon.”

Heleniuksen mielestä monia maatalousekosysteemejä ajetaan nyt ”liian kovilla kierroksilla”. Huomiota pitäisi suunnata siihen, että jokaiselle viljelyalueelle löydettäisiin sopiva, kestävä taso tuottaa.

”Neitseellisten ravinteiden käytön viljelyssä pitäisi olla viimeinen vaihtoehto”, professori toteaa viitaten kaivannaisista valmistettaviin keinolannoitteisiin.

”Ravinnekiertoa pitäisi lisätä merkittävästi.”

Ilmasta tuotettavan ruuan on povattu syrjäyttävän perinteisen maatalouden vuosikymmenen sisällä. Helenius ei tähän usko.

”Se on huuhaata. Se aika ei ole todellakaan edes tieteen näköpiirissä. Tuotantoon tarvitaan paljon energiaa, eikä energianlähdettä ole vielä ratkaistu.”

Jaana Kankaanpää
Lampaat soveltuvat hyvin maisemanhoitajiksi.
Lue lisää

Suomalaisen kahvin maun salaisuus piilee hanavedessä — ulkomailla kotimainen kahvi saattaa maistua aivan erilaiselta

Väitös: Runsas maidonjuonti lapsena voi lisätä riskiä sairastua ykköstyypin diabetekseen

Laidunnuksesta maksetaan tuottajille ekstraa Hollannissa ja Norjassa – isonkin karjan laidunnus onnistuu hyvillä kulkureiteillä ja nurmiseoksella

Turve- pelloista löytyy tutkittua tietoa