Maatalous

Eläinantibiootteja myytiin viime vuonna Suomessa ennätysvähän – Italiassa käyttömäärä viimeisimmän vertailun mukaan 13-kertainen

Antibioottien liiallinen ja vääränlainen käyttö lisää bakteerien vastustuskykyä. Euroopassa noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa.
Timo Filpus

Kuka tahansa voi joutua äkkiarvaamatta leikkaukseen. Vaikka se menisi hyvin, sivutuotteena saattaa olla tulehdus. Se paranee antibiootilla – vai paraneeko?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Euroopassa noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa.

Syynä on bakteerien kehittyminen resistenteiksi eli antibiootteja kestäviksi. Niiden takia ihan tavallinen infektio voi koitua potilaan kohtaloksi. Puhutaan hiljaisesta tsunamista, joka uhkaa koko ihmiskuntaa.

Lääkkeille vastustuskykyisten bakteereiden syntymistä ja leviämistä kiihdyttää ennen kaikkea antibioottien liiallinen ja vääränlainen käyttö. Monessa maassa antibiootteja annetaan sekä ihmisille että eläimille hanakasti ja löyhin perustein.

Antibiooteilla hoidetaan eläinten infektioita, mutta niillä saatetaan myös edistää tuotantoeläinten kasvua ja ennaltaehkäistä niiden infektioita. EU:ssa antibioottisten rehun lisäaineiden käyttö kasvun edistämiseen on kielletty.

Resistentiksi kehittynyt bakteeri voi siirtyä eläimiltä ihmisille elintarvikkeiden välityksellä, kuten esimerkiksi salmonella, tai ihmisen koskettaessa eläintä, kuten vaikkapa MRSA-bakteeri.

Suomessa eläinantibioottien käytön tilanne on hyvä. Tuoreimmassa, vuoden 2018 käyttöä kuvaavassa eurooppalaisessa vertailussa Suomi oli mallioppilas Norjan, Islannin ja Ruotsin kanssa.

Kun meillä eläinantibiootteja myytiin 19 milligrammaa tuotantoeläinkiloa kohti, Italiassa lukema oli 13-kertainen ja Kyproksella 24-kertainen.

Tuoreen raportin mukaan linja meillä tiukkenee edelleen. Tuotantoeläinten määrään suhteutettu antibioottien myynti väheni selvästi vuonna 2020.

Itse asiassa eläinten antibiootteja myytiin meillä viime vuonna vähemmän kuin koskaan aikaisemmin seuranta-aikana, selviää Ruokaviraston, Fimean ja Helsingin yliopiston yhteisestä FINRES-Vet 2020 -raportista. Määrä oli 16,3 milligrammaa tuotantoeläinkiloa kohti.

Vuoden 2011 jälkeen eläinten antibioottien kokonaismyynti on Suomessa vähentynyt yli neljänneksen.

Valtaosa antibiooteista annetaan Suomessa edelleen yksittäisille eläimille, ei ryhmille, raportti kertoo.

Ihmisten infektioiden hoidossa kriittisen tärkeiden antibioottien eli kolmannen polven kefalosporiinien ja fluorokinolonien osuus eläinten antibiooteista on meillä erittäin vähäinen.

Pitkäjänteinen työ eläinten sairauksien ehkäisemisessä ja antibioottien maltillinen käyttö Suomessa näkyvät bakteerien antibioottiresistenssitilanteessa, Ruokavirasto toteaa FINRES-Vet-raportin saatteessa.

Eläimistä eristettyjen bakteerien vastustuskyky antibiooteille on tuoreen raportin mukaan pysynyt meillä pääasiassa vähäisenä.

Monella bakteereilla antibioottiresistenssiä ei todettu lainkaan tai sitä todettiin vain vähän. Tällaisia ovat muun muassa broileriemoille nivel- ja jännetuppitulehduksia aiheuttava Staphylococcus aureus, nautojen hengitystietulehduksia aiheuttava Pasteurella multocida sekä sikojen hengitystietulehduksia aiheuttava Actinobacillus pleuropneumoniae.

Resistenssin hallintaan pitää kuitenkin edelleen kiinnittää huomiota. Esimerkiksi sikojen suolitulehduksia aiheuttavilla E. coli -bakteereilla esiintyy yleisesti resistenssiä usealle hoidossa käytetylle lääkeaineelle.

Myös koirista, kissoista ja hevosista eristetyillä bakteereilla antibioottiresistenssi on varsin tavallista.

Zoonoottiset bakteerit ovat eläimistä ihmisiin tarttuvia bakteereita. Niilläkin resistenssitilanne on edelleen suhteellisen hyvä.

Kotimaisista tuotantoeläimistä eristetyillä salmonelloilla ja broilereista eristetyillä kampylobakteereilla resistenssiä todettiin vuonna 2020 vain vähän.

Sen sijaan nautojen kampylobakteereilla havaittiin resistenssiä erityisesti fluorokinoloneille enemmän kuin aiempina seurantavuosina.

Laajakirjoista ESBL/AmpC-resistenssiä kantavien bakteereiden esiintyminen on vähentynyt merkittävästi suomalaisissa broilereissa ja vähittäismyynnissä olevassa broilerinlihassa. Vuonna 2020 näitä bakteereita todettiin enää vain yhdestä teurasbroilerinäytteestä ja yhdestä broilerinlihanäytteestä.

Naudoilla ESBL/AmpC-bakteereita todettiin vähän, noin kolmessa prosentissa tutkituista näytteistä.

Lue myös: Toimittajan kommentti: Harva suomalainen tietää, millaisessa antibioottionnelassa elämme

Suomi on eläinantibioottien käytössä EU:n priimuksia, mutta maailmanlaajuista vertailua ei ole

Jokainen voi vähentää antibioottien aiheuttamia ongelmia arkisilla teoilla

Lue lisää

Jokainen voi vähentää antibioottien aiheuttamia ongelmia arkisilla teoilla

Tuotantoeläinten antibioottiresistentit bakteerit ovat jo uhka ihmisille – nyt antibioottien kulutus eläintuotannossa vaikuttaa kääntyneen laskuun

Suurin osa korvatulehduksista paranisi ilman antibiootteja

Tutkimus: Tropiikissa matkailijat altistuvat herkästi lukuisille eri superbakteereille, mutta suolistobakteerit pärjäävät hyvin bakteereita vastaan