Turvepeltojen käytöstä ja päästöjen vähentämisestä ilmestyi tuhti lähdeteos – yksikään keino ei sovi kaikille eikä mikään keino yksin riitä
"Opas pyrkii selkeyttämään keskeisiä eroja, mutta ennen kaikkea turvepeltojen keskeisiä vahvuuksia ja haasteita”, sanoo Turve-oppaan koonnut Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta.
Ylämaankarjaa turvepellolla laiduntamassa. Kuva: Johannes TervoProAgrian Turvepelto-oppaaseen on koottu keinoja vähentää turvepeltojen päästöjä. Lisäksi tuodaan esille viljelijöiden kokemuksia satoisuuden parantamisesta.
Mukana on myös tietoa turvepellon ennallistamisesta sekä muista tavoista hyödyntää turvepeltoja kestävästi tai turvata rehuntuotanto- ja lannanlevitysala karjatiloilla.
Lukijaa muistutetaan, että mikään keino ei sovi kaikille eikä mikään keino yksin riitä yhdelle tilalle. Tavoitteena on saada turvepelloista mahdollisimman suuri osa kestävään käyttöön ja turvata osaltaan ruuantuotantoa ja maatalouselinkeinon säilymistä.
”On tärkeää tunnistaa, että turve- ja kivennäismaiden viljelyssä on osittain samoja, mutta myös hyvin erilaisia tavoitteita ja suosituksia. Opas pyrkii selkeyttämään keskeisiä eroja, mutta ennen kaikkea turvepeltojen keskeisiä vahvuuksia ja haasteita”, sano oppaan koonnut Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta.
Hänen mukaansa johtoajatuksena turvepeltojen viljelyssä on tuottaa hyviä satoja luontaisesti satoisilla lohkoilla, lisätä monivuotisten kasvien osuutta, muuttaa heikkotuottoisten lohkojen käyttöä päästövähennyksiä tukevaksi ja estää uusien turvepeltojen raivaustarvetta.
Opas alkaa tuhdilla tietopaketilla kasvihuonekaasuista; mitä ne ovat, miten niitä syntyy ja miten niitä kyetään maataloudessa vähentämään. Tutuksi tulevat muun muassa termit hiilensidonta, hiilinielu ja hiilivarasto.
Sen jälkeen käydään läpi turvepeltojen ilmastoviisasta viljelyä vesitalouden, ravinteiden, muokkauksen ja kasvipeitteisyyden kannalta.
Opas on tuotettu Luonnonvarakeskus Luken Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (Ratu) -hankkeessa. Mukana olleiden viljelijöiden näkemyksiä turvepeltojen hyvistä ja huonoista puolista on koottu oppaaseen pitkät listat. Samassa osiossa on linkki tietokorttiin suometsien ilmastoviisaasta hoidosta.
Teksti käy läpi myös kosteikkoviljelyä, kosteikoita ja metsitystä.
Lopussa on lukijakysely, johon vastaamalla voi kertoa näkemyksiään keinoista vähentää turvepeltojen ilmastovaikutuksia. Kysely on avoinna ensi vuoden loppuun. Vastaukset tallentuvat nimettöminä ja kertyvää tietoa hyödynnetään maatalouden ilmastotyössä.
Oppaaseen on varsinaisen tekstin lisäksi koottu yli sata linkkiä ulkoisiin lähteisiin.
Lue myös:
Turvepeltojen päästöissä vedetään mutkat suoriksi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
