EU aikoo ulottaa sitovan ennallistamislainsäädännön kaikkiin metsiin ja maatalousympäristöihin – "Aikooko Suomen hallitus hyväksyä vallankaappauksen?"

EU-komission kaavailut siirtäisivät turvepellot pois viljelykäytöstä. Kuva: Johannes Tervo

Euroopan komissio aikoo jatkaa maa- ja metsätalouden kurittamista tiukoilla ennallistamisvaatimuksilla. MTK:n mukaan Suomesta ollaan tekemässä pohjoista luontoreservaattia.

"Julkisuuteen vuotaneet tiedot ovat hurjia. Liioittelematta voi ennakoida, että komission valmistelemalla ennallistamislainsäädännöllä olisi erittäin merkittäviä vaikutuksia maa- ja metsätaloudelle", toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

"Suojeluvaatimusten lisäksi EU on edellyttämässä myös erittäin merkittävien pinta-alojen ennallistamista, ja pelkäämme, että tämä kolahtaisi erityisesti Suomen maa- ja metsätalouteen", toteaa Mäki-Hakola.

Komissio esittää ympäristön tilaa koskevia säädöksiä liukuhihnalta. Mäki-Hakolan mukaan sopii kysyä, onko uusiutuvien luonnonvarojen käytölle enää sijaa ihmiskunnan vaikeimpien haasteiden ratkaisijana.

"Biodiversiteettistrategian mukaan vähintään 30 prosenttia EU:n maa-alueista tulee suojella. Kestävän rahoituksen taksonomiassa esillä on ollut ehdotus, että talouskäytön ulkopuolelle tulisi jättää 20 prosenttia metsästä, eikä aiemmin tehtyä suojelua huomioitaisi", Mäki-Hakola luettelee.

Uusiutuvan energian osalta kaavaillaan, että tietyiltä alueilta energiapuuta ei saisi korjata lainkaan.

Mäki-Hakolan mukaan ehdotuksista ei saa sellaista kuvaa, että komissiolle sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys olisivat ympäristöllisen kestävyyden kanssa tasaveroisia tai että omaisuudensuojan kunnioittaminen olisi tärkeä peruslähtökohta keinoja valittaessa.

"Me emme ole Suomessa hävittäneet luontoamme, joten potentiaalia parantaa luonnon tilaa meillä siis on. Teemme varmasti jatkossakin osamme luonnon turvaamiseksi, mutta toiminnan pitää olla maanomistajalähtöistä ja realistisissa rajoissa", Mäki-Hakola painottaa.

Uusimpana osana vyörytystä komissio on valmistelemassa asetusta, joka sisältäisi laillisesti sitovat tavoitteet ennallistamiselle. Päätavoite on, että vuoteen 2050 mennessä kaikki ennallistamista tarvitsevat alueet ovat ennallistamistoimien piirissä.

Julkisuuteen vuotaneiden tietojen perusteella ennallistamisen vaatimukset kohdistuisivat erittäin kattavasti metsiin ja maatalousalueisiin. Laajaa ennallistamista perustellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi myös ilmastohyödyillä.

MTK muistuttaa, että alueiden siirtämisellä ihmistoiminnan ulkopuolelle tai uusiutuvien luonnonvarojen käytön merkittävällä rajoittamisella on aina vaikutuksia. Suojelua ja ennallistamista lisättäessä jostain on samalla tingittävä.

"Onkohan analyyseissä unohdettu aktiivisen metsätalouden ilmastohyödyt tai ruoantuotannon välttämättömyys? Esimerkiksi komission hahmotelmiin sisältyvä vaatimus turvepeltojen ennallistamisesta vaarantaisi huoltovarmuuden ja lisäisi entisestään maatalouden ahdinkoa", MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila analysoi.

Marttilan mukaan on perusteltua olla huolissaan myös turvemaiden metsien hyödyntämismahdollisuuksista.

Komissio suunnittelee myös ehdottavansa, että se voisi delegoituja säädöksiä antamalla määritellä, mitä alueita on ennallistettava.

Marttilan mukaan komissio yrittää tässäkin yhteydessä haalia itselleen mahdollisimman ison määräysvallan EU-parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston ohi. Samasta asiasta on väännetty kättä kestävän rahoituksen yhteydessä.

"Aikooko Suomen hallitus todellakin hyväksyä komission vallankaappauksen? Asiaan on puututtava nopeasti ja painokkaasti. Suomi ei saa olla ajopuu, joka ajelehtii kohti Brysselistä keskusjohdettua liittovaltiota. Tällä menolla kansakunnalta ja varsinkin maaseudultamme viedään viimeisetkin elinvoiman rippeet", Marttila jyrähtää.

MTK:n mukaan luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen on välttämätöntä. Siihen Suomessa on jo keksitty toimivia keinoja ja luontoon vaikuttavien toimien ympäristöllistä kestävyyttä kehitetään jatkuvasti, ja suojelua ja ennallistamista edistetään vapaaehtoisuuteen perustuen METSO- ja Helmi-ohjelmilla. 

Kansallista aktiivisuutta osoittaa, että Helmi-ohjelman kautta ennallistettiin viime vuonna noin 6 400 hehtaaria soita, minkä lisäksi luonnon tilaa parantavia toimia tehtiin ahkerasti myös kosteikoilla, lintuvesillä, metsäisissä elinympäristöissä, perinnebiotoopeilla, pienvesissä ja rannoilla.

"EU tuntuu haluavan omilla esityksillään vaarantaa hyvän yhdessä tekemisen hengen sekä maa- ja metsätalousalan sitoutumisen oma-aloitteiseen luontotyöhön. Asioiden määräileminen Brysselistä käsin ei ole oikea etenemistapa", MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola huomauttaa.