Juha Marttila: Maatalouden huoltovarmuuspaketti kattaa neljäsosan maatalouden kustannusnoususta, loppu on tultava markkinoilta
Tuottajajärjestön mukaan maatalouden toimintakyky voidaan turvata pitkäjänteisesti ainoastaan ruokamarkkinoiden toimivuutta kehittämällä.
Tukien maksatusta pitää kiirehtiä kaikin mahdollisin keinoin, Juha Marttila vaatii. Kuva: Jaana KankaanpääHallitus päätti tänään maatalouden huoltovarmuuspaketin toimenpiteistä.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa paketin olevan merkittävä, mutta tässä maatalouden kriisissä se on vain "laastari avohaavaan".
Paketin avulla kyetään lyhyellä tähtäimellä helpottamaan osittain maatalouden talousahdinkoa ja turvaamaan kotimaista ruuantuotantoa.
Tukipaketista tänä vuonna tiloille maksetaan noin 212 miljoonaa euroa. Se on karkeasti laskettuna neljäsosa nyt nähdystä kustannusnoususta.
Markkinoilta pitäisi siis tulla vielä kolme kertaa sama lisäsumma, jotta kustannukset täyttyisivät.
Hätäapupaketin maksatusaikataulu on pettymys, Marttila sanoo.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi tänään, että ensimmäisenä tukipaketista maksetaan energiaveron palautuksen lisäys ja sen arvioitu maksuajankohta on heinäkuussa.
Maksatusta pitää kiirehtiä kaikin mahdollisin keinoin, MTK vaatii.
Marttila pitää kuitenkin mahdollisena, että energiaveron palautukset saadaan liikkeelle huomattavasti nyt kerrottua nopeammin. "Teknisesti se voisi olla mahdollista jo toukokuussa."
Tuottajajärjestön mukaan maatalouden toimintakyky voidaan turvata pitkäjänteisesti ainoastaan ruokamarkkinoiden toimivuutta kehittävillä toimilla.
"Näitä toimia viljelijät vaativat pikaisesti päivittäistavarakaupalta, elintarviketeollisuudelta ja julkisista hankinnoista päättäviltä."
Kriisipaketti on yhteensä noin 330 miljoonaa euroa. Tuleville vuosille siis jää reilut 100 miljoonaa käytettäväksi.
"Sitä summaa maatilat voivat hyödyntää, jos selviävät sinne asti hengissä", Marttila toteaa.
MTK katsoo, että huoltovarmuuspaketin ensisijainen tavoite on vahvistaa maatilojen maksuvalmiutta. Korotukset olemassa oleviin maataloustukiin yhdistettynä energiaveron palautukseen ovat tässä mielessä ratkaisun keskeisimmät osat.
"Maatilojen maksuvalmiustilanne on ennennäkemättömän kustannusnousun takia kehittynyt erittäin huolestuttavaksi viime kesästä lähtien ja monella maatilalla joudutaan vakavasti pohtimaan, onko enää varaa jatkaa tuotantoa", MTK:n julkaisemassa tiedotteessa sanotaan.
"Yhteiskunnan tulee erityisesti heikentyneessä turvallisuustilanteessa kaikin keinoin turvata alkavan satokauden ja seuraavankin vuoden ruuantuotanto Suomessa."
Ukrainan sota on entisestään syventänyt maatilojen taloushuolia ja ratkaisut niihin, on MTK:n mukaan löydettävä markkinoilta.
Valtio on huoltovarmuuspaketilla osoittanut olevansa ajan tasalla alkutuotannon ahdingosta ja tämän jälkeen on entistä vahvemmin suunnattava katseet jalostavan teollisuuden ja vähittäiskaupan suuntaan, tuottajajärjestö linjaa.
"Ruokaketjun kaikilta osapuolilta on löydyttävä valmiutta kantaa vastuunsa suomalaisten ruokahuollosta. EU:n sisämarkkinoilla tuottajahinnat ovat nousseet huomattavan paljon Suomen markkinaa nopeammin."
MTK on pettynyt EU:n toimintaan ruokakriisin hoidossa. EU:n rahallinen panostus on täysin marginaalinen ja reunaehdot erilaisille huoltovarmuustoimenpiteille asetettiin niin tiukoiksi, että tukien tarkempi kohdennus olisi käynyt mahdottomaksi.
Hallituksen panostus huoltovarmuuden turvaamiseksi on EU-mittakaavassa täysin poikkeuksellinen ja osoittaa, että ymmärrys ruoantuotannon tärkeydestä on Suomessa paljon paremmalla tasolla kuin yhdessäkään toisessa jäsenmaassa, MTK:n tiedotteessa todetaan.
MTK kiirehtii aiemmin luvattua maa- ja metsätalouden talousrakennuksien vapauttamista kiinteistöverosta.
Siitä ei ole tehty päätöksiä.
"Tämä vero kohdistuu investoineille tiloille, jotka ovat nyt suurimmissa vaikeuksissa kustannusten noustessa. Ruotsissa maatalouden talousrakennukset ovat kiinteistöverovapaita. Näin tulisi olla myös Suomessa."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
