Markkinakatsaus: Suomeen on tulossa pienin viljasato pariinkymmeneen vuoteen

Luonnonvarakeskus arvioi ruissadon puolittuvan viime vuodesta. Suhteellisesti vähiten pienenevä kaurasatokin supistuu reilun kymmenesosan. Kuva: Antti Raatikainen

Suomen vuoden 2018 viljasato on Luonnonvarakeskus Luken perjantaina julkaiseman arvion mukaan noin 2,8 miljardia kiloa. Sato olisi toteutuessaan pienin tällä vuosituhannella ja kolmanneksen pienempi kuin 2000-luvun suurin viljasato vuonna 2009.

Aivan 1987 koetun katovuoden tasolle sato ei kuitenkaan tämänhetkisen arvion perusteella ole romahtamassa.

"Viljasato on toteutuessaan yhtä pieni kuin vuosina 1998–1999, jolloin ensimmäisen vuoden jatkuvat sateet ja toisen vuoden kuiva hellekesä kutistivat viljasadon", Luken tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala toteaa.

Luken tutkimusprofessorin Pirjo Peltonen-Sainion mukaan kasvustot elpyivät hieman kesäkuun loppuun osuneen sateisen ja viileän jakson aikana. Uusi helleaalto voi kuitenkin käynnistää kasvustojen pakkotuleentumisen, joka heikentää sato-odotuksia edelleen.

Ruissadon arvioidaan pienentyvän peräti 57 prosenttia viime vuodesta. Noin 50 miljoonan kilon ruissato kattaa vain puolet kotimaisesta kulutuksesta.

Vehnäsato laskee 30 prosenttia 565 miljoonaan kiloon ja on siten pienin viiteentoista vuoteen.

Ohrasato on laskemassa 13 prosentilla 1 266 miljoonaan kiloon. Sato on pienin kolmeenkymmeneen vuoteen.

Kaurasato pienenee 12 prosenttia 887 miljoonaan kiloon, eli viljoista suhteellisesti vähiten.

Rypsistä ja rapsista arvioidaan saatavan satoa yhteensä 82 miljoonaa kiloa ja perunasta 544 miljoonaa kiloa. Pudotus edellisvuodesta on sekä öljykasveilla että perunalla 11 prosenttia.

Sokerijuurikkaan sadoksi ennustetaan 327 miljoonaa kiloa, eli 24 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Palkokasvien näkymät ovat tänä vuonna hyviä. Herneen sato kasvaa 143 prosenttia 22 miljoonaan kiloon ja härkäpavun sato 28 prosenttia 43 miljoonaan kiloon.

Lannoitevalmistaja Yara International kertoo osavuosikatsauksessaan, että kasvavat tuotantokustannukset ovat heijastuneet sen toiminnan kannattavuuteen. Alan näkymiä norjalaisyhtiö pitää kuitenkin myönteisinä.

Yhtiö ennustaa lannoitteiden kysynnän kasvavan, sillä maailman viljavarastot ovat alhaisella tasolla kolmeen viime vuoteen verrattuna. Viljantuotannon täytyy kasvaa, jotta sillä pystytään vastaamaan lisääntyvään kulutukseen.

Urean maailmanmarkkinoilla ollaan Yaran mukaan vähitellen menossa kohti kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Yhtiö varoittaa typpilannoitteiden tuotantokapasiteetin kasvun hidastuvan merkittävästi vuoden 2018 jälkeen, sillä typen tämänhetkinen hintataso ei kannusta uusiin tuotantolaitosinvestointeihin.

Yhtiön investoinnit tuotantokapasiteettiin saavuttavat huippunsa tänä vuonna ja alkavat vaikuttaa tuottoihin vuodesta 2019 eteenpäin.

Yara on yrityskauppojen lisäksi laajentamassa tehtaistaan seitsemää, mikä tarkoittaa tuotannon kasvua 1,4 miljoonalla tonnilla ammoniakin osalta ja 3,1 miljoonalla tonnilla valmiiden lannoitteiden osalta. Tuotannonlisäyksen arvo vuoden 2015 keskimääräisillä hinnoilla on noin 150 miljoonaa dollaria.

Lannoitetoimituksia oli 11 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä. Toimitettu määrä oli 6 prosenttia korkeampi. Ammoniakkia tuotettiin 13 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä ja valmiita lannoitteita 10 prosenttia enemmän.

Yara teki huhti–kesäkuussa kuitenkin 211 miljoonaa dollaria tappiota. Viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla voitto oli 82 miljoonaa dollaria. Käyttökate jäi 5 prosenttia pienemmäksi. Syyksi ilmoitetaan kaasun hinnannousu Euroopassa.

Maitotuotteiden hinnat laskivat viime tiistaina järjestetyssä GDT-huutokaupassa Uudessa-Seelannissa. Kokonaisindeksi laski 1,7 prosenttia.

Yksittäisistä tuotteista maitorasva laski 5,2 prosenttia, voi 8,1 prosenttia ja cheddarjuusto 3,3 prosenttia. Rasvattoman maitojauheen hinta nousi 0,8 prosenttia ja täysmaitojauheen 1,5 prosenttia.

Euroopan komission Milk Market Observatoryn tilastoista ilmenee, että EU-maiden painotettu keskihinta nousi kesäkuussa 0,7 prosenttia ollen 32,31 senttiä litralta. Keskihinta nousi ensi kertaa sitten viime marraskuun.

Suomen keskimääräinen tuottajahinta kesäkuussa oli 36,41 senttiä litralta. Hollannin spot-hinta pysyi viime keskiviikkona edeltävän viikon tasolla 31,75 sentissä litralta.