Maatalous

Selkäkipuinen lihakarjankasvattaja ei pysty tilan töihin – Mela lähettäisi muita töitä etsimään

Alle 60-vuotiaan maatalousyrittäjän työkykyä arvioidaan yleisesti, ei ammattiin perustuen.
Saara Lavi
Maanviljelijä Eero Neuvonen ei ymmärrä, miten hänet voisi siirtää muihin töihin, koska selkä ei kestä lainkaan rasitusta. Melan mukaan mies on kuitenkin osittain työkykyinen.

Parikkalalaisen maatilan pihalla seisoo vakava mies. Selkäkivut ovat vieneet työkyvyn ja samalla mielen matalaksi.

”Stressi on varmaan osaksi syy siihen, että sydämen synnynnäinen rakennevikakin on pahentunut”, Eero Neuvonen arvelee.

Hän on 54-vuotias maanviljelijä ja yrittäjä, tottunut tekemään aina paljon töitä. Sairausloma alkoi noin kaksi vuotta sitten, kun olkapään jänteiden kuluma paheni, ja vaati leikkaushoitoa. Leikkaus onnistui, mutta toipuminen vei pitkään.

”Olin hyvilläni, kun olkapää tuli lopulta kuntoon, mutta sitten alkoivat uudet ongelmat.”

Selkä, joka oli oireillut silloin tällöin aiemminkin, alkoi kipeytyä yhä pahemmin.

Neuvonen haki uutta sairauslomaa sen vuoksi. Nyt ajatellen se oli virhe. Tilanne tulkittiin niin, että kyse oli vanhasta oireesta. Sairaspäivärahaa ei myönnetty, sillä 330 päivän kiintiö oli täynnä.

Syksyn mittaan kivut äityivät sietämättömiksi. Joulukuussa syyksi selvisi kolme välilevyn pullistumaa sekä nivelrikko, jotka pahenevat jatkuvasti. Arjesta selviäminen on vaikeaa, eikä työnteosta tule mitään.

Silti Neuvonen on useassa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) päätöksessä todettu osittain työkykyiseksi.

Päätöksen taustalla on syy, joka löytyy monen vastaavan pettymyksen takaa. Alle 60-vuotiailla työkykyä arvioidaan yleisesti, ei ammattiin perustuen, selittää Melan ylilääkäri Jari Rechardt.

Vaikka maataloustyö ei onnistu, henkilö voi esimerkiksi olkapää- tai selkävaivasta huolimatta kyetä kevyempään työhön, kuten asiakaspalveluun, vartiointi- tai toimistotyöhön, Rechardt sanoo.

Läheskään kaikki lääkärit eivät Rechardtin mukaan tunne yleisen työkyvyn arviointiperusteita ja eläkeyhtiöiden kriteereitä. He saattavat helposti arvioida maatalousyrittäjän työkyvyttömäksi ajatellen tämän fyysisesti raskasta työnkuvaa.

”Usein olen itsekin hoitavan lääkärin kanssa periaatteessa samaa mieltä, mutta joudun silti toteamaan, että eläkekriteerit eivät täyty”, Rechardt sanoo.

Taustalla on laki, josta poiketaan kuntien ja valtion työntekijöiden kohdalla. Heidän osaltaan työkykyä arvioidaan ammatillisesti.

Näin esimerkiksi maatalouslomittaja voi saada eläkepäätöksen huomattavasti maatalousyrittäjää helpommin.

60 ikävuoden jälkeen tilanne muuttuu muillakin. "Iän myötä rima laskee", Rechardt sanoo.

Neuvosen arkea selitys ei helpota. Raskas tilanne kuormittaa koko perhettä, ja vaikuttaa talouteen sekä ihmissuhteisiin. Sairastelun ajan vastuu tilan peltotöistä ja lihakarjasta on ollut pojalla, jonka kanssa Neuvosella on maatalousyhtymä.

”Halua ois tehdä, mutta kroppa sanoo toista. Aamut ovat hieman helpompia, mutta iltapäivällä jo pelkkä istuminen tuntuu usein lähes mahdottomalta. Traktorihommistakaan ei tule mitään”, isäntä sanoo.

Melan suhtautuminen tilanteeseen tuntuu lähinnä kiusanteolta ja vähättelyltä.

”Päätökset tuntuvat perustuvan mielivaltaan. Miksi ei hoitavan lääkärin lausunnolle anneta mitään arvoa”, mies ihmettelee.

Välillä asia on siirretty Kelaan, ja taas takaisin. Neuvonen on puhunut tapauksesta myös ministerille ja tehnyt Melan päätöksestä valituksen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan (Telk).

”Jos laki sallii tällaista kohtelua, päättäjien pitäisi puuttua epäkohtaan.”

Eläkepapereita Neuvonen ei haluaisi, vaan korvausta ajalle, jona työ ei ole mahdollista. Kahdeksaan kuukauteen hän ei ole saanut päivärahaa mistään.

”25 vuotta olen maksanut maatalouseläkemaksuja. Etuuksia kun pitäisi saada, olenkin muuttunut maksajasta ongelmajätteeksi. Määräaikaiseen kuntoutustukeen olisin tyytyväinen. Toivon, että tästä voi leikkauksella vielä kuntoutua.”

Elämisen rahoittamiseksi Neuvonen on myynyt henkilökohtaista omaisuuttaan.

Tilannetta ei helpota, että kivut sekä stressi saavat verenpaineen kohoamaan ja myös sydämessä todettiin keväällä muutoksia huonompaan suuntaan. Oireet tuntuvat esimerkiksi hengästymisenä, ja sydän vaatii näillä näkymin pian leikkaushoitoa. Se tarkoittaa pitkää toipumisjaksoa.

”Jospa se antaisi virtaa jatkaa taistelua, ja oikeus vielä toteutuisi."

Neuvonen ihmettelee Melan asennetta myös yleisemmin.

”Pitäisi saada inhimillisyyttä päätöksiin, jotta tätä työtä joku vielä jaksaisi. Tuntuu, että ensin tapetaan tilat, sitten viljelijät.”

Myös se epäilyttää, ymmärtävätkö Melassa päätöksiä tekevät lääkärit lainkaan, minkälaista käytännön maataloustyö on.

”Ei tätä voi tehdä niin, että yksi osa-alue hoidetaan, mutta muuta ei. Tilalla on monenlaisia töitä, ja kaikki täytyy hoitaa.”

Neuvonen ei ymmärrä, miten maatalousyrittäminen voidaan rinnastaa palkkatyöhön.

”Ei tästä voi lähteä kuin hauki rannasta. Sitoumuksia ja velvoitteita on paljon.”

Kevyempään työhön siirtyminen tuntuu käsittämättömältä ehdotukselta.

”Eihän tässä pysty mihinkään työhön, kun ei ole terve. Viljelijälläkin pitäisi olla oikeus sairastaa.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Välitä viljelijästä -hanke osoittautui tarpeellisemmaksi kuin kukaan osasi odottaa 

Joko tämä on merkki paremmasta? Laajentavilla tiloilla työtuloja myös korotetaan, ei enää vain lasketa

Maidontuottajan hermokipu jatkuu levon puutteessa — sairauspäiväraha päättyi yli vuosi sitten