Kolmatta säilörehusatoa korjataan, puinnit lopuillaan, ensi kesän suunnitelmat monella tilalla auki
Mennyt kasvukausi näytti jälleen, miten pitkä maa Suomi on, ProAgria muistuttaa. Kun osa maakunnista sai vettä enemmän kuin tarpeen, oli alueita, jossa sateita ei saatu juurikaan koko kesänä.
Keskimäärin säilörehusato on tänä kesänä kohtalaisen hyvä. Arkistokuva kahden vuoden takaa. Kuva: Petteri KivimäkiKolmatta säilörehusatoa on jo korjattu tai korjataan parhaillaan useissa maakunnissa. Kolmas sato on ollut kohtalainen, mutta sato jäi niukaksi Hämeessä ja Varsinais-Suomessa kuivuuden vuoksi. Kaikkiaan säilörehua saatiin tällä kasvukaudella kohtalaisen hyvin, mutta eteläisessä Suomessa säilörehusta on paikoin niukkuutta, kerrotaan ProAgria Keskusten kasvukausikatsauksessa.
Syysviljat on saatu puitua koko Suomessa, ja kevätviljojen puinnit ovat aivan loppusuoralla. Puintikosteudet ovat olleet kohtalaisen matalia, mikä pitää kuivauskustannukset alhaisina.
Kevätviljoissa satomäärät ja laatu ovat olleet tänä vuonna kohtalaisen hyviä. Ohrasta ja kaurasta on saatu keskimääräinen sato lähes koko maassa.
Kevätvehnän satotaso on ollut hyvä koko vehnän viljelyalueella paitsi Kymenlaaksossa, jossa sato on jäämässä välttäväksi. Vehnän laatu on ollut hyvä ja hehtolitrapainot ovat olleet korkeita.
Rypsin ja rapsin sato on ollut tyydyttävä koko maassa. Herneen sato on ollut pääosin kohtalaisen hyvä, sen sijaan härkäpavulla sadot jäivät heikoiksi.
Sokerijuurikkaasta on odotettavissa hyvä sato koko juurikkaan viljelyalueella, vaikka erityisesti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa olisi kaivattu enemmän vettä kasvukauden aikana, ProAgriasta kerrotaan.
Perunasadosta odotettiin lähes normaalia, mutta elo–syyskuun sateissa perunaa hukkui paljon erityisesti Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Laatutappioita tulee paljon.
Perunan nostot sujuvat peltojen kuivahdettua ja tulevina viikkoina toivotaankin sateiden jäävän vähäisiksi. Sadot ovat hyvin vaihtelevia. Pahimmillaan sadot ovat tänä vuonna alueen mukaan 20–30 prosenttia odotettua pienempiä. Etelä-Pohjanmaalla vaihtelut ovat vielä tätäkin suurempia.
Tuorevihannesten kuten jäävuorisalaattien, kiinankaalien, viherkaalien ja kukka- sekä parsakaalien viimeiset erät korjataan pelloilta näinä päivinä.
Varastovihanneksista sipulinkorjuu on myös päättymässä. Muiden varastovihannesten kasvu on osittain vielä kesken. Varastokaalin, porkkanan ja muiden juuresten korjuu jatkunee lokakuun puoleen väliin asti.
Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa talviomenat ovat jo kypsyneet poimintakuntoon.
Mennyt kasvukausi näytti jälleen, miten pitkä maa Suomi on, ProAgria muistuttaa. Kun osa maakunnista sai vettä enemmän kuin tarpeen, oli alueita, jossa sateita ei saatu juurikaan koko kesänä. Tämän vuoksi maan rakenne ja ojituksen toimivuus korostuvat koko ajan enemmän.
Satomäärältään mennyt kasvukausi on lähellä normaalia. Ensi vuoden viljelysuunnittelussa haasteen tuovat sadon markkinahintojen heikko ennustettavuus sekä lannoitteiden ja energian korkea hinta. Mitä ensi vuonna kylvetään, on vielä monilla tiloilla pohdinnan alla, ProAgriasta kerrotaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






