Lukijalta: Valkoposkihanhien siirto metsästettäväksi ei ole lajin vainoamista

Valkoposkihanhia.  Kuva: Lari Lievonen

Huomaan olevani lähes aina ja kaikesta suunnilleen päinvastaista mieltä kuin Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola julkituloissaan. Veistolan mielestä valkoposkihanhen vainoon ei ole syytä (MT 2.4.).

Luonnonsuojeluliitto vastustaa hanhen ja merimetson liittämistä metsästettävien lajien listalle. Ilmeisesti liitto haluaa edelleen kasvattaa hanhi- ja merimetsokantoja ja antaa niiden levittäytyä edelleen. Molemmat lajit ovat vallanneet pesimäalueita myös sisämaajärviltä.

Eikö SLL:n kuuluisi suojella nimenomaan alkuperäistä suomalaista luontoa? Eikö liittoa kiinnosta, mitä alkuperäislajeja nämä kenties syrjäyttävät levitessään?

Sen olen jo aikaa sitten ymmärtänyt, ettei tämän suojelun kustannuksilla ole mitään merkitystä. Sille summalle ei ole kattoa.

Valkoposkihanhen vuosittainen kokonaiskustannus Suomelle on noin 6–8 miljoonaa euroa. Se sisältää lintupellot, karkotuksen ja vahingonkorvaukset. Kustannukset ohjautuvat ympäristöministeriön kautta veronmaksajille.

Siirto metsästettäväksi lajiksi ei ole vainoa. Se on yksi toimi, jolla valkoposkihanhen tuhoja yritetään suitsia. Kuten moni muukin laji, valkoposkihanhikin kaipaa ihmisen kannansääntelyä vahinkojen ehkäisemiseksi.

Vastaava tilanne on esimerkiksi karhulla tai ilveksellä: kannanhoito, metsästys toisin ilmaisten, on aloitettava pikimmiten, jotta näiden kanssa pärjättäisiin.

Tämä maa ei ole luonnonpuisto, vaikka SLL sitä toivookin.

Tervetuloa Tohmajärvelle, herra toiminnanjohtaja, tutustumaan hanhiongelmaan ihan livenä. Ehkä keksimme yhdessä kestävän ratkaisun hanhiongelmaan.

Mika Piiroinen

hanhiviljelijä, ylipaimen

Värtsilä, Tohmajärvi