Kaikki kevätviljat viime vuonna tappiolla, vain rapsi plussalla
Kaikki kevätviljat tekivät viime vuonna tappiota keskimäärin 70 euroa hehtaarilta, Pro Agria kertoo. Vain kevätrapsi pääsi niukasti plussalle.
Tulokset perustuvat Pro Agrian lohkotietopankin tietoihin. Viljelyn kehittämisryhmien tietoja on tähän mennessä analysoitu yhteensä 10 000 hehtaarilta ja 150 tilalta. Syysviljatietoja tuloksissa ei vielä ole mukana, koska aineisto on liian pieni.
Heikon kannattavuuden pääsyy ovat sadon markkinahinnat, jotka laskivat edellisvuodesta noin neljänneksen, ja edelleen korkealla pysyneet viljelykustannukset.
Kevätrapsi ylsi niukkaan plussatulokseen: nettovoitto oli 30 euroa hehtaarilta.
Nettovoitto kuvaa tulosta, jossa kaikista tuotoista (satotuotot ja tuet) on vähennetty kaikki kustannukset, sekä muuttuvat että kiinteät
Kevätrapsin tuloksen takana oli suhteellisen hyvä keskisato, 1 900 kiloa hehtaarilta.
”Tulosta heikentää selvimmin noin 100 euroa tonnilta alempi hinta kuin viime vuonna. Kustannukset ovat silti lähes samaa tasoa”, palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen Pro Agria Keskusten Liitosta kertoo.
Lohkotietopankin kevätviljojen sadot olivat korkeahkot, noin 4 000–4 500 kiloa hehtaarilta. Silti tulos jäi tappiolle.
Yhtenä syynä olivat hinnat, jotka olivat noin 50 euroa tonnilta viime kautta alemmat. Lisäksi viljelyn kustannukset ovat olleet nousujohteiset vuodesta 2007 alkaen.
Peltosen mukaan viime vuoden kustannukset olivat lähes neljänneksen suuremmat vuosien 2009–2011 keskiarvoon verrattuna.
Pro Agrian viljelyn kehittämisryhmien tuloksista näkyy, että hyvään tulokseen ei riitä enää vain parempi sato ja pienemmät kiinteät kustannukset, vaan yhä enemmän merkitsee sadosta saatu hinta.
Parhaan taloudellisen tuloksen tehnyt neljännes tiloista sai sadosta keskimäärin 20 euroa tonnilta enemmän kuin heikoin neljännes.
”Huippulaatuisella sadolla on aina mahdollisuus saada keskimääräistä parempaa hintaa. Lisäksi onnistuneella myyntiajankohdan valinnalla ja etenkin oikein ajoitetulla hintasuojauksella on suuria vaikutuksia toteutuneeseen tulokseen”, muistuttaa kasvintuotannon markkinatietoon erikoistunut asiantuntija Jussi Nurkka Pro Agria Etelä-Suomesta.
Kasvinviljelyn tuotantokustannuksista yli puolet muodostuu kiinteistä kuluista eli koneiden, rakennusten ja pellon pääomakuluista sekä yleiskustannuksista.
”On tärkeää mitoittaa investoinnit oikein ja hyödyntää tilojen välistä yhteistyötä tai urakointia kone- ja rakennuskustannusten pienentämiseksi”, kehityspäällikkö Ari Enroth Pro Agria Keskusten Liitosta korostaa.
Konekapasiteetin oikea mitoitus on hänen mukaansa yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi.
Lisäpellon hankinta on yksi vaihtoehto jakamaan kiinteitä kuluja ja pienentämään keskimääräisiä kone- ja rakennuskustannuksia. Kova kilpailu peltomarkkinoilla ja hintojen nousu yli kipurajan estävät kuitenkin usein laajentumishaaveet ja heikentävät kaikkien peltoa ostavien ja vuokraavien viljelyn kannattavuutta.
SATU LEHTONEN
On tärkeää mitoittaa investoinnit
oikein ja hyödyntää tilojen välistä yhteistyötä tai urakointia kone- ja
rakennuskustannusten pienentämiseksi.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
