Makealupiinilla hyvä kysyntä – viljely on konstikasta, sillä kasvi vaatii melko kehnot kasvuolot

Makealupiini tuotti viime vuonna Koivunalhon tilalla parhaimmillaan tuhannen kilon hehtaarisadon. Kuva: Koivunalhon luomutila

Makealupiinin siemenet ovat hieman hernettä pienempiä. Kuva: Markku Pulkkinen

Esa ja Maarit Heinonen jauhattavat lupiininsiemenet Reunasalon myllyssä Marttilassa, pussittavat tuotteet itse ja myyvät ne omassa verkkokaupassa ja muutamissa K-kaupoissa. "Ostaisimme luomulupiinia mielellämme muilta viljelijöiltä ja maksamme kilpailukykyisen hinnan", Heinoset lupaavat Kuva: Markku Pulkkinen

Koivunalhon luomutila Liedossa on ollut edelläkävijä makealupiinin viljelyssä. Viljelykokemusta on nyt neljältä vuodelta.

"Alun perin kiinnostuimme lupiinista luomutilan palkokasvina. Kun olimme saaneet ensimmäisen sadon, aloimme tutkia, mitä lupiinituotteita markkinoilta löytyy. Kun löysimme ulkomaisia lupiinituotteita kauppojen hyllyiltä, aloimme miettiä omien lupiinituotteiden jalostamista", yrittäjät Esa ja Maarit Heinonen kertovat.

Kokeilut etenivät hyvin ja viime vuonna Koivunalhon luomutilan lupiinijauhoja alkoi saada jo useista Etelä-Suomen K-kaupoista ja tämän vuoden alussa myös yrityksen verkkokaupasta. Verkkokaupassa on jauhojen lisäksi myynnissä lupiinirouhetta ja -pastaa.

"Erityisesti gluteenia välttävät kuluttajat ja kasvissyöjät ovat olleet kiinnostuneita tuotteistamme. Myös kuntoilijat ostavat lupiinituotteita korkean proteiinipitoisuuden vuoksi. Maultaan lupiini on mieto, hieman herneen makuinen", Maarit Heinonen kuvailee.

Makealupiinin valkuaispitoisuus on 35–40 prosenttia, kun se jää herneellä 20:een ja härkäpavullakin 30 prosenttiin. Lupiinin hyvä puoli leivonnassa on myös hyvä vedensitomiskyky ja sillä voikin korvata kananmunaa. Myös vehnäjauhoa voi korvata lupiinilla.

Ensi kesänä Koivunalhon pelloilla kasvaa makealupiinia 14 hehtaarilla. Sonet-lajikkeen siemenet Esa Heinonen tilasi Tsekistä ja Boruta-lajikkeen siemenet S.G. Niemiseltä.

"Kolme ensimmäistä vuotta hankimme siemeniä kotimaisilta toimijoilta, mutta kahtena viime vuonna olemme tuoneet siemeniä itse myös suoraan Tšekistä, jossa lajikevalikoima on myös runsas. Sonet ja Haags Blaue ovat olleet meidän oloihimme varmimmat lajikkeet. Niiden kasvuaika on kevätvehnän luokkaa", Esa Heinonen kertoo.

Konstikasta makealupiinin viljelyssä on se, että kasvi vaatii melko kehnot kasvuolot. Parhaita maalajeja lupiinille ovat karkeat kivennäismaat, kuten karkea hieta ja hiekka. Savimailla se ei tuota parhaita satoja. Maan happamuus eli pH pitäisi olla lähempänä viittä kuin kuutta. Kuivuutta lupiini sietää hyvin, mikä tuli viime kesänä todistettua.

Neljännesvuosisadan luomussa olleen Koivunalhon tilan ”ongelmana” ovat yrittäjien mukaan liian hyvät maat makealupiinin viljelylle. Hehtaarisato on vaihdellut neljän vuoden aikana nollasta tuhanteen kiloon. Lupiinipioneeri uskoo, että Suomen oloissa makealupiini voi tuottaa yli 2 000 kilon hehtaarisatoja, kunhan maalaji ja happamuus ovat kohdallaan.

Makealupiinin siemen on hieman hernettä pienempi ja se kylvetään tavallisella kylvökoneella noin kolmen sentin syvyyteen. Kylvötiheyssuositus on 160 siementä neliölle.

"Kylvöllä ei ole erityinen kiire, sillä lupiini valmistuu normaalin kasvukauden oloissa jo elokuussa. Siemen vaatii ehdottomasti ymppäyksen. Ensi kesänä kokeilemme suoraan maahan levitettävää ymppiä. Samalla lohkolla lupiinia kannattaa viljellä korkeintaan viiden vuoden välein tautivaaran vuoksi. Lupiinin puinti onnistuu normaalilla leikkuupuimurilla", Esa Heinonen valottaa.

S.G. Niemisen tuotepäällikkö Mikko Koski kertoo, että yritys toi tulevan kevään kylvöille muutamia tuhansia kiloja Boruta-lajikkeen siemeniä ja ne kaikki on nyt myyty.

"Ensi vuoden kylvöjä ajatellen kannattaa olla yhteydessä meihin hyvissä ajoin, jotta pystymme tilaamaan mahdollisimman suuren määrän siementä kerralla. Hintakin jää silloin edullisemmaksi", Koski sanoo.

Makealupiinin viljelyala oli viime vuonna vain sata hehtaaria. Esa Heinonen kannustaa kokeilemaan lupiinin viljelyä. Heinoset ovat kiinnostuneita ostamaan luomuviljeltyä makealupiinia ja lupaavat, että hinta on viljelyn kannattavuuden näkökulmasta kilpailukykyinen. Lupiininviljelyyn saa tavanomaisten pinta-alatukien lisäksi peltokasvipalkkion, 50–60 euroa hehtaarilta.

Menestyy parhaiten KHt- ja HK-maalajeilla.

Maan pH 5–6.

Kalsiumtaso korkeintaan tyydyttävä.

Kylvösyvyys 2–3 cm.

Kylvömäärä 160 kpl/m².

Suomeen sopivia lajikkeita: Boruta, Haags Blaue ja Sonet.

Vaatii typpibakteeriymppäyksen.

Ei typpilannoitusta tai korkeintaan 20 kg/ha, fosfori ja kalium herneen suosituksen mukaan, Mg-lannoitus suositeltava.

Kasvuaika noin 100 päivää.

Puidaan kun 95 % paloista ja varsista on ruskeita.

Puintikosteustavoite alle 18.

Valkuaista 35–40 %, rasvaa 8 %.

Luontaisesti gluteeniton.