Lukijalta: Broilerin ruokinta kehittyy tutkimusta nopeammin

Broilerin ruokinnassa soijaa korvataan kuoritulla kauralla, rehuherneellä, rypsipuristeella ja härkäpavulla.  Kuva: Kimmo Haimi

Luken tutkijoiden mukaan (Kyttä et al 2023) broilerin tuotanto aiheuttaa eniten globaalia lajikatoa lihantuotantomuodoista. Etenkin rehuissa käytettävän tuontisoijan vaikutukset ovat tutkimuksen mukaan suuret.

Tutkimuksessa oli käytetty lähteenä Luken Sian- ja broilerin ympäristövaikutukset -hanketta (SBYM). Myös Atria oli siinä mukana. Broileria koskevat tiedot kerättiin vuodelta 2018, mutta tulokset julkaistiin tieteisarviointien jälkeen vasta tänä vuonna (Usva et al 2023).

SBYM-hankkeen mukaan koko Suomessa käytettiin vuonna 2018 broilerin rehussa 17 prosenttia soijarouhetta. Atrialaisen broilerin rehussa soijaa on tänä päivänä enää alle yhdeksän prosenttia. Viidessä vuodessa määrä on siis puolittunut ja vähenee edelleen.

Tämän on mahdollistanut pitkäjänteinen työ meidän omassa rehutuotannossamme. Rehuraaka-aineista yli 90 prosenttia on kotimaisia. Soijaa korvataan kuoritulla kauralla, rehuherneellä, rypsipuristeella ja härkäpavulla. Suurimpana pullonkaulana on ollut kotimaisten valkuaisraaka-aineiden saatavuus.

Atria/A-Rehu on tehnyt merkittävää työtä kotimaisen rehuherneen viljelyn lisäämisessä. Aloitimme rehuherneen käytön broilerinrehuissa vuonna 2015. Sitä ennen herneen vuosittainen viljelypinta-ala oli noin 5 000 hehtaaria. Tänä vuonna se oli jo 44 000 hehtaaria. Rehuherne tuo toivottua vaihtelua viljelykiertoon kaikille tiloille. Se parantaa maan rakennetta, sitoo typpeä maaperään ja vähentää lannoitteiden käyttöä.

Ilman mittavaa kysyntää ei ole myöskään tarjontaa. Väitän, että ilman atrialaista broilerituotantoa ja omaa rehuteollisuutta rehuherneen viljely olisi edelleen paljon vähäisempää ja soijan käyttö suurempaa. Suuri merkitys on ollut myös uusilla lajikkeilla.

Lähteiden "ikä" on valitettavan usein tieteellisen tutkimuksen haaste. Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, mikä atrialaisen broilerituotannon globaali lajikatovaikutus on nyt. Loogisesti ajateltuna sen täytyy olla huomattavasti pienempi.

Anne Rauhala

siipikarjarehujen kehittämispäällikkö

A-Rehu

Seinäjoki