Suomen joka kahdeksas työpaikka on ruokaketjussa ‒ maatilat tarjoavat välillisesti työn valtavan suurelle joukolle

Maatilojen määrän vähentyessä monen muunkin kuin maatalousyrittäjän työpaikka on vaarassa.  Kuva: Timo Filpus

Maaseudun tärkein työllistäjä on maatalous, joka tarjoaa suoraan elannon noin 80 000 ihmiselle. Kun mukaan otetaan alkutuotannon lisäksi elintarviketeollisuus ja elintarvikekauppa ja ravitsemispalvelut, antaa koko ruokaketju töitä noin 340 000 henkilölle. Tämä on 13 prosenttia työllisestä työvoimasta.

Maatila on luonnollisesti maatalousyrittäjän työpaikka. Viime vuonna viljelijätukia haki noin 46 800 tilaa.Yrittäjän tai yrittäjäparin lisäksi tilalla voi työskennellä kokoaikaisia tai kausityöntekijöitä. Tämä joukko on suuruudeltaan noin parinkymmetätuhatta ihmistä.

Kotieläintila tarvitsee maatalouslomittajia ja heitä on noin 3 000. Sorkkahoitajia on muutamia kymmeniä. Lisäksi on eläinlääkäreitä, jotka hoitavat sekä tuotantoeläimiä että lemmikkejä. Myös teurastamoiden palveluksessa työskentelee eläinlääkäreitä.

Karjatila voi tarvita seminolgia, joita on muun muassa osuuskunta Faban palveluksessa. Kaikkiaan Fabassa on töissä noin 350 henkilöä.

Kysyvä ei tieltä eksy ja maatalousyrittäjäkin kaipaa joskus neuvoja. Niitä tarjoaa muun muassa ProAgria. ProAgria keskuksissa ja Liitossa työskentelee noin 650 henkilöä.

Lisäksi on lukuisa määrä esimerkiksi tilitoimistoja, joiden palveluita maatalousyrittäjät käyttävät.

Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Sen liikevaihto on 11,2 miljardia euroa. Elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes 40 000 henkeä

Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia. Iso osa yrityksistä nojaa siis pitkälti kotimaisiin raaka-aineisiin: maitoon, lihaan ja viljaan mutta myös vihanneksiin, hedelmiin ja marjoihin.

Toisin sanoen alkutuotanto työllistää esimerkiksi teurastajia, meijerityöntekijöitä, leipureita ja oluenpanijoita.

Ei pidä unohtaa elintarvikeyritysten muuta henkilökuntaa.

Esimerkiksi Valiolla on töissä kaiken kaikkiaan noin 4 150 ammattilaista. Atrian palveluksessa on noin 3 700 henkilöä, joista yli puolet tekee töitä Atria Suomessa. Juomayhtiö Anoran henkilöstön määrä oli viime vuoden lopussa 1 055.

Maatila tarvitsee erilaisia koneita ja laitteita ja niille huoltoa.

Töitä on siis tarjolla huollon ammattilaisille ja maatalouskauppiaille. Esimerkiksi vuonna 2017 maa- ja metsätalouskoneiden korjaus ja huolto työllisti 480 ihmistä. Tilan remontteihin ja rakennustyömaille palkataan usein ulkopuolisia.

Maatalousyrittäjä ostaa myös lannoitteita, torjunta-aineita, käärintämuovia, työvaatteita, turvakenkiä, lypsyrobotteja, talikoita ja pesuaineita. Niitäkin on jonkun valmistettava, joten töitä tarjolla monenlaisille yrityksille.

Maitoa, eläimiä, munia, viljaa, polttoaineita tai lannoitteita kuljettavat autot ovat tuttu näky maatiojen pihoilla, joten jälleen löytyi yksi maatilan työllistämä joukko: kuljetusyrittäjät työntekijöineen.

Maatalousyrittäjä käyttää tai tarvitsee monenlaisia palveluita ja hänen työtään tarkastaa ja valvoo joukko erilaisia viranomaisia.  Kuva: Timo Filpus

Maatalousyrittäjien etuja valvovat muun muassa tuottajajärjestöt MTK ja SLC. MTK:ssa henkilöstöä on noin sata ja sen liitoissa työskentelee noin 80 ihmistä. Ruotsinkielisen SLC:n puolella on töissä vähän alle 10 henkilöä ja SLC:n tuottajaliitoissa töitä tekee noin kuusi henkilöä.

Maatalousyrittäjän työtä tarkastamaan, valvomaan ja sääntelemään on olemassa koko joukko ihmisiä.

Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriössä on henkilökuntaa noin 250 ja koko hallinnonalalla 5 000. Ruokavirastossa väkeä on noin 1 050.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melassa työskentelee pari sataa ihmistä. Maatalouden vakuutusten parissa työskenteleviä on myös muissa vakuutuslaitoksissa. Eri pankeissa on koko joukko ihmisiä, joiden elanto tulee maatalouden rahoitusasioiden hoitamisesta.

Myös tutkimus ja opetus saavat osin elantonsa maataloudesta.

Esimerkiksi Luonnonvarakeskus Lukessa on 1 300 työntekijää. Maatalousalan oppilaitoksia meillä on kolmisenkymmentä. Useampi oppilaitos tarjoaa myös alan ammattikorkeakoulutusta ja Helsingin yliopistossa on maatalous-metsätieteellinen tiedekunta.

Tämän jutun kirjoittajakin on yksi maatilojen välillisesti työllistämistä.

Maaseudun Tulevaisuutta, Koneviestiä ja Aarretta julkaisevan Viestimedia Oy:n palveluksessa on noin sata henkeä.