Tahlojen laitumilla huomaa, että heidän karjansa on tottunut ihmisiin. Emolehmät tulevat katsomaan tuttuja ruokkijoita ja suhtautuvat suopeasti vieraaseenkin. Rohkeimmat kerjäävät rapsutuksia.
Bruce-sonnikin nousee armollisesti päivälevoltaan valokuvausta varten, mutta ilmoittaa muutaman kuvan jälkeen, että vieras voi nyt siirtyä aidan toiselle puolelle. Reilun metrin sarviväli antaa kummasti uskottavuutta.
"Kun hankimme ensimmäiset eläimet, tärkein kriteeri oli juuri se, että ne ovat tottuneet ihmiseen ja käsittelyyn", Sanna Tahlo kertoo.
Sami Tahlon kotitilalla oli luovuttu maidontuotannosta jo 1998. Kun pariskunta otti sukupolvenvaihdoksen myötä vetovastuun tilasta vuonna 2012, molemmille oli selvää, että eläimet palaavat tilalle.
"Alunperin ajattelin, että keskitymme viljan viljelyyn, mutta heikko hintataso pakotti etsimään muita vaihtoehtoja", Sami Tahlo sanoo.
Aluksi he aikoivat laittaa lampaita, mutta kun niiden suhteen tuntui vallitsevan jonkinlainen buumi, ylämaankarja vei nopeasti voiton. Säänkestävinä eläiminä ne eivät vaatineet suuria investointeja rakennuksiin. Myös sopiva konekanta löytyi tilalta valmiina.
Ensimmäiset eläimet saapuivat tilalle huhtikuussa 2014. Nyt vahvuuteen kuuluu 16 emoa, Bruce-sonni ja 23 päätä nuorta karjaa. Ensi vuoden vasikointien myötä kokonaismäärä nousee 55 tienoille. Tahlot ovat tyytyväisiä valintaansa.
"Hyvin näiden kanssa on pärjännyt. Tämä on tavallaan helppo rotu, vaikka vaatii tietysti oman huolenpitonsa. Ylämaankarja on yleisesti ottaen tervettä, meillä ei ole tarvittu eläinlääkäriä kuin poikimisten yhteydessä", Sanna Tahlo sanoo.
Ylämaankarjan rotuominaisuuksiin kuuluu hyvä rehunkäyttökyky. Väkirehua niille ei anneta ollenkaan, mutta korsirehu ja kivennäinen maistuvat.
"Nämä ovat todella hyviä karkearehun käyttäjiä. Melkein voisi sanoa, että ”huonompi parempi” eli nämä tykkäävät vaatimattomasta rehusta. Voimakas apilapitoinen rehu ei oikein maistu ja siitä tahtoo mennä maha kuralle."
Tila on parhaillaan siirtymässä luomuun, menossa on toinen siirtymävaihevuosi.
"Luomu tuli oikeastaan tämän karjan myötä, ne sopivat hyvin yhteen. Korsirehu tehdään omilta ja vuokramailta, joita on heinällä yhteensä 70 hehtaaria", Sami Tahlo sanoo.
"Myös lihaa ostavat asiakkaamme tuntuvat arvostavan eläinten vapautta ja luonnonmukaisuutta", Sanna Tahlo huomauttaa.
Lihat myydään suoraan tilalta. Asiakaskunta on toistaiseksi lähistön asukkaita ja muita tuttuja. Ensimmäiset sonnit teurastettiin tänä vuonna. Teurastuksen hoitaa Liha Hietanen Sastamalasta. Ruhot leikkaa, pakkaa ja jatkojalostaa Liha-aitta Vahekoski Huittisissa.
"Ei oo jäänyt lihat käsiin, vaikka ei ole vielä paljoa mainostettu", Sami Tahlo tiivistää.
"Kun lihan myynti lähtee kunnolla käyntiin, täytyy kehitellä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tähän asti suurin osa lihoista on varattu ennen kuin ne ovat ehtineet kotisivuille tai Facebookkiin", Sanna Tahlo kertoo.
Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu myös oman tilamyymälän perustaminen. Karjan määrää ei ole ainakaan toistaiseksi tarkoitus kasvattaa nykyisestä. Tilalla on myös kanoja, joiden munia riittää myyntiin asti. Parvi on sen verran pieni, että se jäi luomuvalvonnan ulkopuolelle, mutta kanoja kasvatetaan ja ruokitaan käytännössä luomun ehdoin.
