Virtsa pärjää teollisille lannoitteille
Kuva: Viestilehtien arkistoKiinnostus virtsan lannoitekäyttöä kohtaan on kasvussa.
Tuottajajärjestö MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kannattaa sen erilliskeräystä ja jalostamista lannoitteeksi.
Erilliskeräys tarkoittaa, että virtsa otetaan käymälässä talteen erilliseen säiliöön.
Tällainen käytäntö on Ruotsissa: Länsi-Göötanmaalla Tanumin kunnassa uusiin taloihin rakennettavat käymälät ovat erottelevaa mallia.
Suomessa pilottikokeiluja on tehty esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Virtsan ravinnesisältö on pääosin typpeä, mutta virtsa sisältää myös valtaosan jätösten fosforista.
Kiinnostus fosforiin kasvaa, koska fosforin hinta on lähes kolminkertaistunut 1990-luvun alusta, eivätkä uudet esiintymät riitä täyttämään tulevaisuuden lannoitetarpeita.
Huussi ry:n puheenjohtaja Mia O’Neill tähdentää, että virtsan lannoitekäytön suunnittelussa on kyse pääasiassa lähilannoitteesta. ”Ei ole mitään mieltä kuljettaa virtsaa sellaisenaan ympäri maata.”
Virtsan lannoitekäyttö kiinnostaa myös Luomuliittoa.
”Uusiutumattoman fosforin käyttö on luomuketjun ongelma. Luomun pitäisi perustua ravinteiden kiertoon”, painottaa Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila.
Virtsan lannoitetehoa on verrattu kaupallisiin lannoitteisiin kasvatuskokeissa.
Kuopion yliopiston kokeessa kaali kasvoi virtsalla lannoitettuna jopa paremmin kuin keinolannoitteella.
Ravinnekierron kehittäminen ei ole vain Luomuliiton tavoite. Vuonna 2010 Suomi sitoutui ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi.
Tuolloinen hallitus linjasi, että ravinteiden kierrätykseen liittyvästä erityisosaamisesta tulee vuoteen 2020 mennessä kansainvälinen vientituote.
Ihmisvirtsaa ei ole vielä rekisteröity lannoitevalmisteeksi.
Virtsan lannoitekäytön kannattaja, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran entinen ylitarkastaja Arja Vuorinen kuitenkin huomauttaa, että ei-kaupallinen käyttö esimerkiksi omalla tilalla tai kotipuutarhassa on mahdollista.
Muualla käyttöön tarvitaan toistaiseksi ympäristölupa.
Vaatimuksena lannoitekäytölle on virtsan asianmukainen käsittely. Vanhentaminen eli virtsan säilyttäminen 20 asteen lämpötilassa noin kuuden kuukauden ajan ennen käyttöä nostaa virtsan pH:ta, mikä vuorostaan tappaa bakteereita.
O’Neill ja Huussi ry:n perustajajäsen Raini Kiukas painottavat virtsan olevan oikein käsiteltynä steriiliä ja tasalaatuista.
”Astronautitkin juovat avaruuslentojen aikana suodatettua pissaa. Erilliskerättyä virtsaa ei pidä sekoittaa kiinteän ulosteen läpi valuneeseen suotonesteeseen, jossa saattaa olla mukana sonnan bakteereja”, Kiukas huomauttaa.
EU:n kaavailema ammoniakin päästökatto rajoittaisi virtsan lannoitekäyttöä sellaisenaan.
Kun virtsan pH säilytyksen seurauksena nousee, kasvaa myös ammoniakin haihdunta.
”Virtsaa pitäisi jalostaa rakeistamalla, jotta lannoite saadaan sijoitettua maahan eikä ammoniakin haihdunta muodostuisi ongelmaksi”, Pietola ehdottaa.
Suomen suurimman kuivakäymälävalmistajan Biolanin pääomistaja Pekka Kariniemi uskoo, että erilliskeräys voisi toimia lähellä kaupunkeja, missä keräilykustannukset ovat alhaisemmat.
Haja-asutusalueilla kompostoiva kuivakäymälä olisi ravinteiden kierrätyksen kannalta paras ratkaisu.
Taloudellisesti muutos on Kariniemen mukaan perusteltavissa, sillä kompostoivan kuivakäymälän ja harmaavesisuodattimen kokonaiskustannukset jäisivät alle runkoverkkojen asentamismaksun.
Pietola korostaa, että ihminen – ja eläin – on erinomainen separaattori jo itsessään. ”On turhaa sekoittaa virtsan ravinteet jäteveteen ja sitten erotella jo kerran konsentroituja ravinteita.”
Suurin tarvittava muutos on Kariniemen mukaan kulttuurissa.
”Kun johonkin tottuu, siitä on vaikea luopua. Kun mennään 150 vuotta taaksepäin, kaupungeissakin oli kuivakäymälät. Sonta kompostoitiin, käytettiin lannoitteena ja näin ravinteet palautuivat peltoon.”
Vaikka vesivessakulttuurin muuttaminen vaikuttaa työläältä täyskäännökseltä, Kariniemi uskoo tulevaan.
”Laitan pääni pantiksi siitä, että 50 vuoden päästä on kehitetty kestävä ravinnekierto. Ihmisten ympäristövastuullisuus ja -tietoisuus on muuttunut viimeisen 40 vuoden aikana niin, etten ikinä olisi sitä silloin uskonut.”
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
