Ranskan maatalousyrittäjäeläkelaitoksen pääjohtaja Pascal Cormery huomattaa, että sekä Suomessa että Ranskassa on kova kysyntä matalan kynnyksen palveluille, joihin viljelijä voi ongelmia kohdatessaan olla yhteyksissä.
Ranskassa valtaosa viljelijöistä saa eläkettä alle 1 200 euroa kuussa, ja tässä piilee pulma ‒ Ongelmia myös asenneilmapiirissä
Melan toimitusjohtaja toivoo Suomen Välitä viljelijästä -hankkeelle pysyvää rahoitusta Ranskan malliin.
Maataloustuottaja Matti Pöykkö ja Päivi Wallin Melasta esittelevät suomalaista maataloustuotantoa ranskalaisille maatalousyrittäjäeläkelaitoksen MSA:n Pascal Cormerylle , Anne Roudot’lle, Ghislaine Rosaylle ja Sylvie Cormerylle. Kuva: Päivi HuotariSuomalaisten maatalousyrittäjien sosiaaliturvaan olisi mahdollista ottaa oppia Ranskasta, kertoo Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari.
”Monessa asiassa olemme myös edellä”, hän jatkaa.
Mela on tällä viikolla isännöinyt ranskalaisia kollegoitaan. Ohjelmassa on ollut muun muassa tilavierailuja Pohjois-Suomessa ja Melan toimintaan tutustumista. Oppia ja kokemuksia on jaettu puolin ja toisin.
Huotari toivoo, että esimerkiksi Välitä viljelijästä -hankkeelle saataisiin pysyvä rahoitus. Nykyinen rahoituskausi päättyy ensi vuoden loppuun, mutta Ranskassa vastaavalla hankkeella on pysyvä rahoitus.
Kummassakin maassa kyseisen hankkeen tarkoituksena on tarjota matalan kynnyksen apua viljelijöille kaikenkokoisissa elämän murheissa.
”Ongelmiin kannattaa puuttua aina mieluummin ennakoivasti, jotta pienet ongelmat eivät pääse paisumaan suuriksi”, Huotari muistuttaa.
Maatalouden kriisi koskee sekä Suomea että Ranskaa. Tuotantopanosten kustannusten nousu, ilmastonmuutos ja maailmanpolitiikan liikkeet ovat jättäneet jälkensä sekä viljelijöiden fyysiseen että henkiseen terveyteen.
”Kun tilalla käyvä eläinlääkäri, lomittaja, seminologi tai kuka tahansa muu huomaa, että nyt ei ole kaikki kohdallaan, hänellä pitäisi olla aina helppo tapa ilmaista huolensa, jotta viljelijälle saadaan tarvittavaa apua”, Huotari tiivistää.
Ranskan maatalousyrittäjien eläkelaitoksen eli La sécurité sociale agricolen (MSA:n) pääjohtaja Pascal Cormery toteaa, että viljelijöiden stressi ja mielenterveysongelmat ovat akuutti ongelma myös Ranskassa.
”Viljelijöiden auttavaan puhelimeen tulee vähintään 300 puhelua kuussa.”
Vaikka Ranskan ja Suomen maatalousyrittäjäeläkejärjestelmät ovat suurelta osin samankaltaiset, erojakin Cormeryn mukaan on.
Ranskassa MSA vastaa kaikesta maatalousyrittäjien sosiaaliturvasta, eli esimerkiksi sairauspäivärahoista, äitiys- ja isyyslomarahojen maksusta ja eläkkeistä. MSA:n piiriin kuuluvat paitsi yrittäjät, myös maatalouden työntekijät.
Ranskassa eläkkeelle pääsee 62-vuotiaana, jos on tehnyt täydeksi laskettavan, eli 42 vuoden työuran. Suomessa vanhuuseläkkeen alaikäraja on syntymävuodesta riippuen 63‒65 vuotta. Sekä Ranskassa että Suomessa eläkkeelle pääsyn alaikäraja nousee.
MSA:n piiriin kuuluvat henkilöt ovat oikeutettuja lomitukseen 4 kuukauden äitiysloman ja 14 päivän isyysloman ajaksi riippumatta tuotantosuunnasta. Suomessa lomituspalvelut koskevat vain eläintiloja.
Cormeryn mukaan Ranskan viljelijöiden sosiaaliturvan suurin ongelma liittyy tällä hetkellä eläkkeiden suuruuteen.
”Kaikkien täyden työuran tehneiden viljelijöiden eläkkeeksi pitäisi saada 1 200 euroa, sillä monilla viljelijöillä on todella pienet tulot eläkkeellä.”
Eräs nykypäivän ongelma liittyy asenneilmapiiriin, kertoo Cormery.
”Erityisesti eläintilalliset ja muutkin viljelijät joutuvat herkästi ’agribashingin’ [tehomaatalouden kritisoinnin] kohteeksi.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
