Seinäjokelainen metsätalousyrittäjä Alpo Syvänen on parin vuoden tuloksena kehittänyt kierrätystavarasta metsätöitään helpottavan, karsivan ja katkovan koneen. Se on pelannut hyvin koekäytössä marraskuusta asti, ja tarvitsee enää pientä säätöä ja maalin.
"Ei tämä mikään moto ole, mutta helpottaa tämä kummasti puun karsimista, katkomista ja kantamista", hän sanoo.
Pohjaa omanlaisensa metsäkoneen rakentamiselle toi Syväsen monipuolinen auto- ja myöhempi metallialan työkokemus.
Mutta kelataan historiassa vähän taaksepäin. Kun tuli tuhosi mieheltä talon ja ison hallin metallityökaluineen, omaan lukuun tehdyt metallityöt loppuivat. Silloin katse kääntyi metsään.
"Olin ollut 40 vuotta satunnaisesti metsätöissä. Mietin että klapihomma sopisi tähän hyvin ja siitä se lähti. Ostin ensimmäisen traktorin, tein ruuvihalkaisijan ja aloin tehdä itselle ja vähän myyntiinkin klapeja omasta metsästä", hän kertaa.
Kun kysyntä kasvoi, konekalusto lisääntyi ja sitä on paranneltu hänen periaatteensa mukaan vain sitä mukaa, kun siihen on ollut varaa.
Syvänen kaatoi, karsi ja katkoi puut perinteisesti moottorisahalla ja runkojen nostelussa apuna oli metsäperäkärryn koura. Työ lumessa liukastellen ja kahlaten oli kuitenkin vaarallista ja raskastakin, joten jotain helpotusta siihen oli ajatuksissa.
"Jemmassa oli jo hydraulimoottori, sylintereitä ja pumppuja. Kun tuli mahdollisuus ostaa järeä, esittelykäytössä ollut Logsetin hakkuupää, siitä se rakentelu lähti."
Kun hakkuupäässä oli sähköisesti esiohjattu hydrauliikka ja jännite 24 volttia traktorin 12 voltin sijaan, hän purki kaiken sähkön pois. Sen tilalle hän asensi perinteisen vipuohjauksen.
"Letkua ja liittimiä siihen meni. Mutta jos laitteeseen tulee metsässä jokin vika, sille pystyy nyt tekemään jotain, kun taas elektroniikalle ei osaa tehdä mitään", hän perustelee.
Hakkuupää oli aluksi tarkoitus laittaa traktorin nostolaitteeseen. Painon vuoksi Syväsen oli asennettava se metsäkärryn päälle hankittuaan ensin kuorma-auton vetopöydän sekä hydraulisäiliön.
Nyt hakkuupäätä käyttää erillinen öljypumppu, joka saa voimansa traktorin ulosotosta. Metsäperävaunun kuormain ottaa voimansa traktorin hydrauliikasta.
Suurin osa osista on kierrätystavaraa, mutta hydrauliikkaosat kuten venttiilipöytä ovat uusia. Hakkuulaitteen saa irti pikaliittimillä, ja näin metsäperävaunu on taas ajokäytössä.
Koneen ansiosta käsityöksi jää vain kaato moottorisahalla. Syvänen suuntaa kaadon latva koneesta poispäin, jolloin puut on helppo nostaa kouralla tyvi edellä syöttörullille.
Puu karsitaan karsintaterillä ja katkaistaan manuaalisesti puikoista ohjaten haluttuun pituuteen kuten motollakin. Syväsen mukaan karsinta on onnistunut hyvin myös latva edellä.
"Hakkuupään järeyttä ei pääse täysin hyödyntämään, koska kuormain ei jaksa nostaa kuin kahden tukin mittaisen puun. Harvennushakkuuseen tämä onkin hyvä", Syvänen sanoo.
Moottorisahakarsintaa hän ei ole kokonaan hylännyt. Jos puuston alla on jo uutta taimiainesta, hän karsii rungon sahalla. Karsittu runko tekee vedettäessä vähemmän vahinkoa taimille kuin oksainen.
"Lähtökohtani on hoitaa metsiä, se on kaikkein tärkein. Pääosan klapeihin tarvittavista puista saan näin omista metsistä", hän sanoo.
Nyt on vuoden kiireisin aika, kun sekä metsätyöt että klapitoimitukset osuvat samaan. Syväsen päivä venyy pimeästä pimeään, ja illalla hän heittää usein vielä kuorman asiakkaalle.
"Laatu on klapeissa ykkösasia. Rungot eivät likaannu, kun ne kuljetetaan metsätien varresta autokuljetuksella. Näin klapeja voi käyttää vaikka sisustuselementtinä", hän kehaisee.
Sarka-messuille Syvänen kertoo tottakai lähtevänsä. Koneista ja metsästä kiinnostunut mies hakee tapahtumasta ideoita, sillä hän tykkää värkätä kaikenlaista.
"Erityisesti menen katsomaan klapikoneita, kun tekis niin mieli."
Oudot sattumukset tekivät metsätalousyrittäjä Alpo Syväsestä myös sahurin. Klapinteon lisäksi hän sahaa vannesahalla rahtina ja myös erikoismittaista puuta sellaista tarvitseville.
"Näin puutavaraliikkeessä puusepänkuivaa koivulankkua, jonka kuutiohinta oli 1 300 euroa, kun koivusta saa myydessä 40 euroa kuutio. Mietin, että tässä täytyy olla jokin ansaintalogiikka."
"Kun viitisen vuotta sitten ostin metsää, siellä oli pitkiä ja suuria koivuja kuin lipputankoja, jotka eivät mahtuneet klapikoneeseen. Silloin päätin hankkia sahan ja tehdä niistä lankkua, ja sillä tiellä olen", hän kertaa tapahtumia.
Nyt Syvänen sahaa sekä omasta metsästä saaduista että ostamistaan eri puulajien tukeista erikoismittaista lankkua. Ostopuut ovat usein suuria hylkytukkeja, jotka eivät käy kuiduksi eivätkä sahalle, jolloin ainoa osoite olisi haketus.
"Minulle ne käyvät, sillä tähän sahojen Rolssiin eli amerikkalaiseen Wood-Mizeriin mahtuu 75-senttiset tukit", Syvänen viittaa sahaansa.
Erikoismittaista puutavaraa kysyvät etenkin perinnerakentajat, jotka eivät saa esimerkiksi 1x10-tuumaista lautaa räystäisiin tai ikkunanpieliin enää mistään. Myös muut erikoisrakentajat tarvitsevat erikoismittaista puutavaraa.
Kotinikkarit puolestaan kysyvät eri puulajeista tuppeensahattua lautaa sisustukseen saunoihin tai mökeille seiniin, kattoihin ja lauteisiin. Lankut varastoidaankin usein tuppeensahattuna ja ne särmätään mittaan vasta tarpeen mukaan.
"Minun kannattaa tuottaa tavallisesta poikkeavaa tavaraa, sellaista mitä ei muualta saa", Syvänen sanoo.
Tyvipölleistä sahattu tavara on laadukasta, ja sahan digitaalinen mittalaite varmistaa millintarkat mitat.
"Se on aivan ehdoton laite, sillä käsin asetettuna mittoihin tulee helposti millin, parin heitto", hän sanoo.
Klapiyrittäminen ja erikoissahaus täydentävät Syväsen mukaan hyvin toisiaan. Muodoltaan huonommat puut käyvät aina klapeiksi, ja hyvät tukit voi tehdä laudoiksi. Näin yksikään puu ei mene hukkaan.
