Komission ennallistaminen lähti lapasesta

EU haluaa lisää valtaa päättää jäsenvaltioidensa maa- ja metsätalouden hoidosta. Kuva: Johannes Tervo

EU:n komissio julkaisi viikko sitten lakiluonnoksen, joka asettaa jäsenvaltioille sitovat ja prosentuaaliset tavoitteet EU:n luontodirektiivin määrittelemien elinympäristöjen tilan parantamiselle.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen myös maataloudessa on tietysti äärimmäisen tärkeää ja töitä sen eteen on tehtävä. Komission luonnoksessa ongelmana on kuitenkin kohtuullisuus tai pikemminkin sen puute.

Luonnoksen mukaan 30 prosenttia maatalouskäytössä olevista turvepelloista tulisi jäsenmaissa ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä osuuden tulisi olla puolet, vuoteen 2050 mennessä jo 70 prosenttia.

Ennallistetusta turvepellosta aluksi vähintään neljännes ja lopulta puolet tulisi ennallistaa pohjaveden korkeutta nostamalla eli vettämällä.

Suomen maatalouskäytössä olevasta maasta ennallistamisuhan alle joutuisi lähteestä riippuen 10–13 prosenttia. Joustoa tosin tuovat turpeennostoalueet ja muut ojitetut turvemaat, joita on mahdollista komission luonnoksen mukaan jossain määrin ennallistaa maatalousmaan sijaan.

Jos komission lakiesitys menisi sellaisenaan läpi, heikentäisi se mahdollisuutta harjoittaa maatalouselinkeinoa etenkin karjavaltaisessa Pohjois-Suomessa. Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan yli 20 prosenttia orgaanista ainesta sisältäviä peltomaita eli multamaita ja turvemaita on Lapissa 33,1 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 28,4 prosenttia ja Kainuussa 22,6 prosenttia.

Meidän ruokaturvamme ja huoltovarmuutemme on hyvin riippuvainen turvemaiden viljelystä. Muutamat viime kesät ovat olleet kuivia ja saimme huomata, että turvemailla pystyi tuottamaan edes kohtalaista rehusatoa.

Keskustelu huoltovarmuudesta kiihtyi ennennäkemättömäksi helmikuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hyökkäyksen myötä viljan hinta on noussut ja saatavuus heikentynyt, kun kaksi isoa viljantuottajamaata on lähes kokonaan ulkona maailmanmarkkinoilta. Oman ruuantuotannon tärkeys nähtiin aivan uudessa valossa, mutta nyt komissio tuntuu unohtaneen Euroopan rajoilla riehuvan sodan ja vihreää siirtymää yritetään aggressiivisesti ajaa läpi osittain huoltovarmuuden kustannuksella.

Lisäksi komissio aikoo puuttua kemiallisten torjunta-aineiden käyttöön. Komissio leimaa tiedotteessaan kemiallisen torjunnan ihmisen terveyttä vahingoittaviksi ja luonnon monimuotoisuutta heikentäviksi. ”Ne saastuttavat ilmaa, vettä ja laajempaa ympäristöä”, sanoo komissio.

Joidenkin torjunta-aineiden kohdalla tämä pitää toki paikkansa. EU:n tavoite torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä kuulostaa kuitenkin hurjalta Suomen näkövinkkelistä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa torjunta-aineiden käyttö on vähäisempää jo sääolosuhteiden takia verrattuna Keski-Eurooppaan.

Tarvitsemme sekä monimuotoista luontoa että kotimaista, turvallista ruokaa. Se, miten rakennamme tulevaisuuden kumpaakaan vaarantamatta, tulee olemaan yksi keskustelunaihe, kun kohtaamme viikonloppuna Farmarissa.

Kirjoittaja on Suomalaisen Maaseudun tuottaja.