Rahoitusta investointeihin on saatavilla, kunhan kokonaisuus on hallinnassa
OP Ryhmän Teppo Pöllänen ja Nordean Henrik Nuuttila olivat erimielisiä siitä, milloin tilanne investointirintamalla palautuu ennalleen.Mikkeli
Henrik Nuuttila (vas.), Juho Hannuksela, Pentti Törmä, Ari Nopanen, Teppo Pöllänen ja Petri Pitkänen keskustelivat Farmarissa perjantaina maatalousyritysten investoinneista ja riskienhallinnasta. Kuva: Carolina HusuFarmari-näyttelyssä keskusteltiin perjantaina maatalousyritysten investoinneista ja niihin saatavilla olevasta rahoituksesta. Panelistit olivat samaa mieltä siitä, että rahoitusta on saatavilla, kunhan kokonaisuus on hallinnassa ja suunnitelmat selvät.
Henrik Nuuttila Nordeasta sanoo, että kustannuskriisi on selvästi vähentänyt investointeja.
”Tämä kasvukausi on tehty viime vuoden investoinneilla. Tilanne tilojen välillä on kovin polarisoitunut.”
Nuuttila ja OP Ryhmän Teppo Pöllänen olivat erimielisiä siitä, milloin investointien määrä palautuu ennalleen. Pöllänen toivoo investointien palautuvan jo loppuvuodesta.
”Tällä hetkellä kassakriisit tiloilla ovat kuitenkin selvästi lisääntyneet, ja tilanne on menossa pahempaan suuntaan.”
Nuuttila ei usko, että investoinnit palautuvat niin nopeasti, kun huomioidaan tämänhetkinen maailmantilanne.
Kaikki panelistit nostavat investoinnin tarkan suunnittelun yhdeksi tärkeimmistä rahoitukseen vaikuttavista tekijöistä.
”Kun investoinnit ovat taas ajankohtaisia, kokonaisuus saadaan suunniteltua toimivammaksi, jos investoinnin taustalla on vahva suunnittelu, jossa kumppanit ovat mukana”, Pöllänen toteaa.
Ari Nopanen ProAgriasta totesi, että investointien suunnittelu aloitetaan tiloilla yleisesti liian myöhään. ”Suunnittelu pitäisi aloittaa kolmesta neljään vuotta ennen investoinnin aloittamista.”
Peltojen hankkimisessa pellon vakuusarvo on noin 50–60 prosenttia, Nuuttila kertoo. ”Peltojen hinnat vaihtelevat suuresti. Suunniteltu satotaso ja kassavirta sekä viljeltävät kasvit ratkaisevat rahoituksen.”
Jos hankittava lohko on kaukana tilasta, pitää hankinnasta keskustella vakavasti ja pohtia, onko matka lohkolle perusteltavissa, Pöllänen lisää.
Petri Pitkänen LähiTapiolasta kertoo, että vakuutusyhtiö otetaan mukaan investointikeskusteluihin yleensä liian myöhään.
”Tilalla tulisi pohtia myös sellaisia skenaarioita, joissa joku perheenjäsen ei enää pystykään osallistumaan tilan töihin. Jos tietty tietotaito on vain yhden ihmisen käsissä, ja hän jää tilan töistä pois, mitä sitten tehdään?”
Myös maatalousyrittäjä Juho Hannuksela Ilmajoelta painottaa suunnittelun merkitystä. Hän sanoo, että tilan toiminnan suunnittelussa tulisi huomioida jaksaminen ja se, että saa työn ohella myös levättyä tarpeeksi.
”Myös asiantuntijoiden tarjoamaa apua tulisi ottaa vastaan mielellään liian aikaisin kuin liian myöhään.”
Korkotasojen muutoksen ei tulisi koskaan kaataa taloutta. ”Viime vuosina on totuttu toki mataliin korkoihin. Jos muutaman prosentin korkojen nousu kaataa tilan talouden, niin talous ei ole alun perinkään ollut kovin hyvässä kunnossa”, Nuuttila kommentoi.
Nopanen nostaa keskusteluun viljelijän käyttämät tukihakujärjestelmät ja byrokratian. ”Hyrrä on lisännyt viljelijöiden yhdenvertaisuutta, mutta järjestelmät ovat usein moniportaisia ja turhan byrokraattisia. Toivottavasti niiden käyttöä saataisiin vielä helpotettua.”
Pölläsen mukaan viljelijät ovat periaatteessa yhdenvertaisessa asemassa, kun investointeja suunnitellaan. ”Alueellisia eroja kuitenkin on. Mutta Suomessa tarvitaan tuotantoa ympäri maan, eli rahoituksen tulee onnistua koko Suomeen.”
Konehankinnoissa Hannuksela nostaa esiin vuokrauksen ja yhteisomistuksen. ”Esimerkiksi Ilmajoella maamiesseurat omistavat useita koneita, joita voi vuokrata melko halvalla sen sijaan, että jokainen kylällä asuva omistaisi omat koneet.”
Panelistit ovat yhtä mieltä siitä, että maatalousyritysten yhtiömuodolla ei juurikaan ole merkitystä investoinneissa. ”Osakeyhtiöiden kanssa on helppoa tehdä töitä, koska käytössä on kahdenkertainen kirjanpito”, Nopanen sanoo.
”Yrityksen kirjanpito tehdään oman talouden hyväksi, ei esimerkiksi pankin vuoksi”, Nuuttila muistuttaa.
Lue myös:
Tilameijeri päihitti navetan laajentamisen: ”Miljoonien eurojen investointi ei kiinnostanut”
Nuori yrittäjä teki 1,5 miljoonan euron sikalainvestoinnin keskellä maatalouden kustannuskriisiä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
