Pelloille heitetyt tölkit ovat suuri ongelma: ”Kyllä siinä päätä saa pyörittää"

Karvialaisen Kalevi Ala-Korteen pelloista iso osa sijaitsee voimakkaasti liikennöidyn tien varressa. Tölkkejä ja pulloja löytyy tien läheisyydestä runsaasti. Kuva: Rami Marjamäki

Pelloille heitetyt roskat aiheuttavat maatalousyrittäjille jatkuvaa harmia.

Juomatölkkejä ja muita vaarallisia esineitä löytyy erityisesti voimakkaasti liikennöityjen teiden läheisyydestä.

Karvialainen Kalevi Ala-Korte on yksi niistä maatalousyrittäjistä, jotka tästä ongelmasta kärsivät.

Ala-Korten lypsykarjatila ja suuri osa pelloista sijaitsevat vilkkaan tien varressa.

Ala-Korte kerää pellolta löytyneet roskat pääasiassa kevätlannoituksen yhteydessä. Tuolloin ne on helppo havaita, kun kasvusto ei ole vielä pitkä.

Hänen mukaansa tölkkejä ja muita roskia löytyy kevättöiden aikaan yllättävistäkin paikoista.

”Talvella tuuli puhaltaa roskat hangen päällä kauas. Kerran löysin kokonaisen tölkkipussin kolmensadan metrin päässä tiestä”, Ala-Korte kertoo.

Kesällä tölkit ja roskat jäävät lähinnä teiden läheisyyteen, kun ne eivät kasvustossa pääse liikkumaan pitkälle. Niiden huomaaminen on tosin vaikeaa rehevästä kasvustosta.

”Kyllä siinä päätä saa pyörittää. Kasvustosta on vaikea erottaa sinne heitettyjä esineitä, joten silmän täytyy olla tarkkana.”

Uusimmissa rehuntekokoneissa on käytössä metallintunnistimia tai magneetteja, joiden avulla rehuun kuulumattomat metalliesineet voidaan helposti ottaa talteen.

Alumiinitölkit ja lasipullot menevät metallintunnistimista ja magneeteista kuitenkin läpi.

Valitettavan usein ne päätyvät nautojen ruokintapöydälle pienenä ja huomaamattomana, mutta usein vaarallisen terävänä silppuna.

Maatalouden laskentakeskus Mtech Digital Solutions teki viime vuonna asiakastiloilleen tölkkejä koskevan kyselyn. Kolmannes tiloista kertoi menettäneensä lehmän tölkin syömisen takia.

Jopa kolme neljästä vastaajasta kertoi löytäneensä pelloiltaan tölkkejä.

Nauta ei tunnista syödessään pientä vierasta esinettä rehun seassa. Terävä esine voi naudan ruuansulatuskanavaan päätyessään aiheuttaa vahinkoa.

Kyselyn tulokset yllättivät monet suomalaiseläinlääkärit. Muun muassa Valion eläinlääkäri Laura Kulkas kertoi, ettei ole uransa aikana koskaan törmännyt tölkkiin kuolleeseen lehmään.

Ala-Korten mukaan eläinten lopullinen kuolinsyy jää monesti epäselväksi.

”Kuolinsyyn tutkiminen vaatii aikaa ja resursseja. Useimmiten kuolleet eläimet keräillään ja viedään suoraan Honkajoelle ilman kummempia tutkimuksia”, Ala-Korte sanoo.

Ala-Korte korostaa aktiivisen valistuksen merkitystä tilanteen helpottamiseksi.

”En usko, että mikään muu tässä auttaa. Sosiaalisessa mediassa on onneksi helppo jakaa ja levittää tietoa tölkkien aiheuttamista riskeistä ja vahingoista”, hän sanoo.

Hänen mukaansa tilanne on viime vuosina mennyt parempaan suuntaan.

Ala-Korte uskoo, että nuorten keskuudessa ympäristöä ja siisteyttä kunnioitetaan enemmän kuin ennen.

”Näyttää siltä, että nuoriso roskaa aiempaa vähemmän. Se on hieno juttu, vaikka edelleen on mahdollisuus parantaa.”