Lampaiden siirtäminen luomuun ei houkuta lisääntyvän paperityön takia

Pohjois-Karjalassa maksettiin uuhitukea viime vuonna 46 tilalle. Kuva: Lari Lievonen

Ville Kuivalainen on juuri valittu MTK-Lieksan puheenjohtajaksi ja hän on myös ehdolla uudelleen Lieksan kunnanvaltuustoon. ”Tilan ulkopuolinen elämä virkistää.” Kuva: Lari Lievonen

Lieksalainen perinnetila Isäntärenki on ollut olemassa 1700-luvun alkupuolelta alkaen Vuonisjärven kylällä. ”Älä kysy kuinka mones isäntä olen”, naurahtaa Ville Kuivalainen. Hän ryhtyi äidin sukutilan Majalammin tilan isännäksi sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 2012.

Pitkään tilan tuloista kolmannes tuli matkailusta, kolmannes maataloudesta ja kolmannes metsästä. Kuivalainen kertoo ajaneensa toimintaa siihen suuntaan, että maatalous ja metsä toisivat elannon.

1960-luvulla tilalla on viimeksi ollut lypsykarja. Muutaman eläimettömän vuosikymmenen jälkeen Kuivalaisen vanhemmat ottivat 1980-luvulla lampaita sekä aloittivat matkailutoiminnan.

Silloin perinnetila sai nimen Isäntärenki. Kuivalainen kertoo, että hänen isänsä tuli naapurikylältä vaimonsa kotitilalle ja kysyi, että olenkohan minä täällä nyt isäntä vai renki.

Isäntärengin vanhassa aitassa on ollut kesäkahvila ja päärakennuksen tuvassa tarjoiltu ruokaa. Tulevana kesänä remontoidaan, tilausperiaatteella viime vuosina toiminut ruokailupalvelu ja kahvila ovat kiinni.

”Pohdinnassa on, laajennetaanko vai mitä tehdään. Minun työpanoksen on tarkoitus riittää, mutta toisaalta vapaa-aikaakin saisi jäädä jonkin verran. Esimerkiksi lampolan työt ovat yhä liian käsityövaltaisia ja kaipaisivat koneistamista.”

Tällä hetkellä lammaskatras on 130 uuhen suuruinen. Se koostuu suomenlampaista ja muutamista kainuunharmaista.

Pellot ovat olleet luomussa 90-luvun alusta, mutta lampaat ovat tavanomaisessa tuotannossa. Niiden siirtäminen on käynyt mielessä, mutta ei tuntunut mielekkäältä. ”Paperityöt lisääntyisivät luomuun siirtymisen myötä, mutta tehdylle työlle en saisi riittävästi lisäarvoa.”

Kuivalainen on laskenut tarkkaan, mitä tukia hakee ja mitä ei. Ne, jotka teettävät lisätyötä saatuun hyötyyn nähden, jäävät hakematta.

Lampaanlihan tilityshinta saisi olla nykyistä parempi. Pääosa lihasta myydään Vainion teurastamolle. Osa menee suoraan lähialueelle tilan omille asiakkaille. Teurastuksen hoitaa silloin Polvijärven Liha-aitta.

Villa lähetetään Pirtin Kehräämöön ja takaisin tulee villalankaa, jota myydään taljojen lisäksi.