SM 30 vuotta sitten: Männistön tilan isäntä ei tiedä itkeäkö vai nauraa, kun kuuntelee tiedotusvälineissä käytävää keskustelua maataloudesta: "Viikko ilman ruokaa auttaa huomaamaan mikä on tärkeintä"

Männistön tilan uudellakin traktorilla oli vuonna 1992 ikää lähes 20 vuotta. 

Männistön tila valittiin 300 hyvin hoidetun tilan joukosta vuoden 1991 ympäristötilaksi. Isäntäpari huolellinen ja ympäristön huomioiva ote näkyy tilalla jokaisessa yksityiskohdassa.

Tilalla on 12 lehmää ja nuorta karjaa saman verran. Peltoa vuokramaineen on 13 hehtaaria. Metsää on 20 hehtaaria.

Navetassa on kuivalantajärjestelmä ja virtsa ohjataan erilliseen kaivoon. Tähän menetelmään päädyttiin läheisen Pienen Suojärven rantapeltojen takia ja koska tila sijaitsee pohjavesialueella.

Uusi lantala on betoninen kokonaisuus kunnollisilla reunoilla, jolloin ympäristöön ei pääse valumia missään ulos oloissa.

Männistön tilan luonnonkaunis sijaintipaikka on pannut isäntäparin miettimään luonnonsuojelua enemmänkin. Koska viljelijät asuvat tuotantolaitostensa lähettyvillä, luonnon saastumista tarkkaillaan jatkuvasti. Kukapa sitä nyt rehevöityneen ja saastuneen järven rannalla haluaisi asustaa.

Männistön viljelijäparin mukaan selviytyminen riippuu paljolti viljelijästä itsestään. Markkaa pitää venyttää oikein Laihian malliin. Huolimattomuutta ei saa sallia missään tuotannon vaiheessa. Omatoimisuus jättää usein paremman tuloksen tilalle kuin jatkuva ostopanosten käyttö.

Isäntä ei tiedä itkeäkö vai nauraa, kun kuuntelee tiedotusvälineissä käytävää keskustelua maataloudesta.

"Maatalous tuntuu olevan pahin uhka maailmalle, mutta jokainenhan voi tehdä omakohtaisen kokeen. Viikko tai pari ilman ruokaa auttaa huomaamaan mikä tässä maailmassa on tärkeintä."

Jo vuonna 1991 todettiin suomalaisen ruuan ylivertaisuus puhtaudessa ulkomaiseen verrattuna. 

Tullitilastojen mukaan vuonna 1991 traktorien tuonti Suomeen aleni 57 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Tuonnin arvo oli vuonna 1991 284 miljoonaa markkaa, kun se vuonna 1990 oli 658 miljoonaa markkaa.

Traktoreiden vienti sen sijaan lisääntyi 11 prosenttia. Viennin arvo oli 230 miljoonaa. Mikäli vienti kehittyy myönteisellä tavalla, Suomen traktoritase on pian positiivinen. Suomalaiset viljelijät ja kotimainen teollisuus näyttävät vihdoin löytäneen toisensa, sillä traktorikaupan taannuttua kotimainen Valmet on sinnitellyt markkinoilla.

Ruotsi näyttää olevan Valmetille menestyksekäs kauppakohde. Neljännes naapurimaamme rekisteröidyistä traktoreista oli Valmeteja. Mezzo-sarjan ylivoimaisuus kilpailijoihin verrattuna on ollut suurimpana syynä markkinaosuuden kasvamiseen.

Valmetin mainos vuodelta 1992 lupaa, että voimaa on vahvasti sekä nokalla että perässä. Kuva: Piia Lehojärvi

Valmet mainostaa olevansa markkinajohtaja traktoreiden raskaassa luokassa. Valmetin markkinaosuus teholuokassa 105–125 hv on peräti 33 prosenttia.

Suomalainen urakoitsija luottaa suomalaiseen laatuun, myös traktoreissa. Valmetin Mega-sarjasta löytyy oikeankokoinen traktori joka lähtöön.

Maan tiivistyminen ei kuulu Mega-viljelijän ongelmiin, sillä painon ja tehon suhde on kokoluokkansa edullisin.

Lue lisää:

MT 100 vuotta sitten: Venäjällä maamiestä ei näe enää pellolla eivätkä tehtaan piiput savua

MT 100 vuotta sitten: Apulantaan uhratut kustannukset eivät mene hukkaan – Pohjois-Lapin hätääkärsiville lähti muun muassa hernettä, ryynejä ja sukkalankaa

MT 100 vuotta sitten: Tupakanviljely kiinnostaa suomalaisia – ja Suomi mainittu Japanissa