Kuivuus vaivaa kasvustoja monin paikoin, osa pelkää jo toissa vuoden kadon toisintoa
Toukokuussa oli paikoin 20 hallayötä.
Raahen Pattijoella kaura on orastunut kauniisti, mutta hitaasti. Lämpöä ja vettä kaivataan. Kuva: Kai TirkkonenKasvukauden alku on ollut monin paikoin niin kuiva, että moni pelkää jo toissa vuoden kaltaista katoa.
Vuosi 2021 jäi historiaan yhtenä pahimmista katovuosista vuosikymmeniin. Silloin alkukesä oli kolea ja märkä, kesäkuu taas helteinen ja rutikuiva.
Nyt kasvua vaivaa helteen sijaan kylmyys. Kuivuus on paikoin erittäin paha, toisaalla taas on satanut melko normaalisti.
Kuivuuden aiheuttamaa heikkoa orastumista on raportoitu muun muassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa ja paikoin Pohjanmaalla.
Joensuussa ja Kuopiossa on satanut alle kolmannes tavanomaisesta.
Meteorologi Jaakko Savela Ilmatieteen laitokselta kokosi MT:lle säätietoja jaksolta, joka ulottuu kunkin paikkakunnan kasvukauden alusta viime sunnuntaihin asti.
Esiin poimimamme paikkakunnat näyttävät melko säännönmukaisesti kuivemmilta kuin tavallisesti. Ensimmäisinä Savelan silmään pomppaavat Joensuu ja Kuopio: niissä on satanut alle kolmannes tavanomaisesta. Rutikuivaa siis.
Viitasaarella Keski-Suomessa on satanut 36 prosenttia pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Erot ovat maakuntien sisällä isot: Jyväskylän lukema on 47 prosenttia, Jämsässä se on 135, eli sadetta on siellä tullut selvästi totuttua enemmän.
Savela tosin huomauttaa, että valitsemamme laskentatapa saattaa joskus johtaa harhaan. Laskentajaksona on kasvukausi, joka on alkanut eri paikkakunnilla eri aikoina.
Jossakin saatu kunnon sade on saattanut kirjautua yhden paikkakunnan lukemiin, mutta ei naapurin, jos siellä ei kasvukausi olekaan vielä alkanut.
Lappeenrannassa on kasvukauden aikana satanut 74 prosenttia tavanomaisesta, Kouvolan Utissa 93 prosenttia. Siitä ei ole pitkä matka Päijät-Hämeen Hartolaan, jossa sadetta on saatu selvästi tavanomaista enemmän – Hartolan vertailuku on 144 prosenttia.
Turussa vettä on saatu 69 prosenttia pitkän ajan keskiarvosta ja Salossa 86 prosenttia.
Vihdissä vastaava lukema on 94 prosenttia, Tammisaaressa 80 ja Helsinki-Vantaalla 71.
Kesäkuun kylmin yö oli 2.6., jolloin Virolahdella mitattiin maan pinnassa -9,1 astetta.
Lähdetään länsirannikkoa ylöspäin: Porissa sadesumma on 80 prosenttia pitkän ajan keskiarvosta, Kauhavalla 57 ja Vaasassa 82 prosenttia. Karijoki erottuu joukosta sateisena, sen vertailuarvo on 143 prosenttia.
Ylivieskassa on satanut noin puolet tavanomaisesta, 54 prosenttia, Oulussa taas hiukan yli tavanomaisen.
Lämpötiloissa ei Savelan mukaan ole yhtä suuria poikkeamia totuttuun kuin sateissa.
Kasvukausi alkoi Etelä-Suomessa melko tavanomaiseen aikaan.
Keskilämpötilat olivat toukokuussa yleisesti puolesta puoleentoista astetta tavanomaista korkeampia. Kesäkuussa on ollut muutamia todella viileitä öitä ja päiviä, Savela toteaa.
Toukokuussa joillakin paikkakunnilla oli jopa 20 hallayötä. Näinä öinä maanpinnan lämpötila mittauspisteellä on laskenut alle nollan.
Kesäkuun kylmin yö oli 2.6., jolloin Virolahdella mitattiin maan pinnassa -9,1 astetta. Seuraavaksi alimmat lämpötilat olivat miinus 4–6 astetta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat












