Siivekkäät verottivat satoa Pirkanmaalla: ”Metsä- ja valkoposkihanhet parveilivat pelloilla puolitoista kuukautta”
Kasvukauden alku on ollut Vihaston tilan mailla lupaava.Vesilahti
Maaseutuyrittäjä Mikko Ala-Orvola isännöi lypsykarjatilaa Vesilahdessa Pirkanmaalla. Kuva: Rami MarjamäkiLypsykarjatilaa Vesilahden Korpiniemen kylässä pyörittävä maaseutuyrittäjä Mikko Ala-Orvola kuvailee kasvukauden alkua myönteisin sanakääntein.
”Lupaava alku on ollut kasvukauteen. Kylvöt tehtiin toukokuun toisesta viikosta alkaen kolmessa viikossa. Kylvöjen päälle satoi mukavasti vettä, 30–40 milliä”, Ala-Orvola kertoo.
Viljat ja nurmet tilan pelloilla ovat nytkähtäneet tasaiseen kasvuun, viljelijä kertoo.
”Nurmien parasta kasvua muutama kylmempi päivä on vähän hyydyttänyt ja myös aikaisin kylvettyjä vehniä yöpakkaset ovat kurittaneet. Mutta ainakaan vielä ei ole nähtävissä suurempaa ongelmaa niissäkään”, Ala-Orvola toteaa.
Hän arvioi, että kesän ensimmäistä säilörehusatoa päästäisiin korjaamaan ensi viikon loppupuolella.
”Jos tämän hetkiset sääennusteet pitävät paikkansa ja lämpötila tästä nousee, niin sinne se asettuu.”
Vihaston tilalla tehdään vuosittain yleensä kolme nurmisatoa.
”Keskimmäinen sato on monena vuonna jäänyt kuivuuden takia huonoksi, joten kolmas tarvitaan eläinten ruuaksi”, viljelijä kertoo.
”Keskimmäinen sato on monena vuonna jäänyt kuivuuden takia huonoksi, joten kolmas tarvitaan eläinten ruuaksi.”
Vihaston tilan parsinavetassa on 26 paikkaa lypsäville lehmille. Nuorkarja mukaan lukien karjan pääluku on 70.
Peltoa vuokramaineen on 137 hehtaaria.
”Nurmella on 35 hehtaaria ja lopuilla pelloilla kasvaa kauraa, ohraa, vehnää sekä hernettä”, vesilahtelainen luettelee.
Mikko Ala-Orvola aloitti tilanpidon vuonna 2017. Kasvukaudet ovat olleet siitä lähtien Vesilahden suunnalla vaihtelevia ja säiltään ääreviä.
”2017 tuli valtavasti vettä. Sen jälkeen koettiinkin sitten monta hyvin kuivaa kasvukautta.”
Viime vuosi oli kasvukautena selkeästi paras.
”Silloin saatiin todella hyvä sato. Tänä vuonnakin lähtökohdat ovat hyvät. Toivotaan, ettei nyt koeta liian raskaita sateita tai pitkittyvää kuivuutta.”
”Metsä- ja valkoposkihanhet parveilivat pelloilla puolitoista kuukautta keväällä.”
Vaihtelevia säitä suurempaa harmia pelloilla ovat kuitenkin aiheuttaneet erinäiset luontokappaleet.
”Tällä suunnalla liikkuu huomattavan paljon kauriita ja valkohäntäpeuroja. Ne kolhivat liikkuessaan lehmien aitoja ja syövät suoraan pellosta, mutta kantaa on saatu rajoitettua metsästämällä”, Ala-Orvola kertoo.
Kauriita ja peuroja suurempi päänsärky ovat olleet linnut.
”Metsä- ja valkoposkihanhet parveilivat pelloilla puolitoista kuukautta keväällä. Kyllä laitumista ja syysvehnästä paras kärki otettiin pois. Olen tehnyt ely-keskukseen vahinkoilmoituksen. Saa nähdä, tuleeko korvauksia”, viljelijä pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
