Useita valkuaiskasvilajikkeita markkinoille jo lähivuosina
JOKIOINEN (MT)
Boreal Kasvinjalostus Oy:llä on tavoitteena tuoda lähivuosina markkinoille useita uusia valkuaiskasvien lajikkeita.
Uusilla kasveilla jalostaja vastaa valtiovallankin hallitusohjelmassaan ilmaisemaan tarpeeseen kohentaa valkuaisomavaraisuutta, toteaa Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen.
Valkuaisomavaraisuutta halutaan parantaa, koska se on tällä hetkellä erittäin heikko. Yhteiskunnan kiinnostusta valkuaistilanteeseen kasvattaa sekin, että tilanne on sama myös muualla Euroopassa.
Tilanteen korjaamista on osaltaan vaikeuttanut viljelijöiden vuosi vuodelta kuihtunut kiinnostus öljykasvien viljelyyn.
Boreal vastaa valkuaiskasvien kysyntään erityisesti härkäpavulla ja herneellä.
Härkäpavusta Borealilla on virallisissa lajikekokeissa paraikaa kaksi linjaa.
Herneestä yritys on tuomassa markkinoille kaksi uutta lajiketta, vihreän Jymyn ja keltaisen Jermun. Ne ovat tällä hetkellä siemenlisäysvaiheessa.
”Boreal on Pohjoismaiden ainoa härkäpavun jalostaja”, Veteläinen korostaa.
Muutenkin Suomessa ollaan valkuaisomavaraisuuden parantamisessa edellä muita Pohjoismaita.
”Pohjoismaiset kollegat ovatkin kyselleet, miten valkuaiskysymys on saatu meillä hallitusohjelmaan asti.”
Veteläinen kuvaa tämänhetkistä härkäpavun jalostusohjelmaa hyvin kiivastahtiseksi. 1990-luvun alun jälkeen jalostus oli täysin pysähdyksissä, mutta vuonna 2007 yleinen kiinnostus kasvia kohtaan heräsi. Sen myötä jalostusohjelma käynnistettiin uudelleen.
Vielä tällä hetkellä Suomessa viljellään pääosin 1990-luvulla jalostettua kotimaista Borealin Kontu-lajiketta.
”Nyt mennään todella kovaa tahtia kohti uusia. Härkäpavun kysyntä on rehuteollisuudessa erittäin suurta, mutta sitä saadaan vielä liian vähän. Siksi viljelyalan toivotaan nykyisestä kasvavan.”
Lähivuosina markkinoille tuotavilla uusilla lajikkeilla saadaan suurempi sato kuin Kontu-lajikkeella.
Uudet lajikkeet ovat myös aikaisempia, härkäpavun ja herneen jalostuksesta Borealilla vastaava jalostaja Pertti Pärssinen kertoo.
”Jalostusohjelmassa satsataan satoisuuden ja aikaisuuden lisäksi myös laatuun. Olemme poistamassa uusista lajikkeista vanhoissa lajikkeissa olevia haitta-aineita.”
Härkäpavussa luontaisesti olevat tanniini, visiini ja konvisiini rajoittavat sen käyttöä ruokinnassa, Veteläinen kertoo.
Visiini ja konvisiini aiheuttavat ihmiselle ja myös esimerkiksi siipikarjalle anemiaoireita. Tanniini puolestaan heikentää valkuaisen sulavuutta yksimahaisilla.
”Kotimaiselle valkuaiskasviviljelylle uudet lajikkeet ovat iso juttu, sillä härkäpapu pystyy tuottamaan suurimman valkuaissadon hehtaarilla. Sen avulla pystymme korvaaman merkittävästi tuontisoijaa”, Pärssinen hehkuttaa.
Hän muistuttaa myös sen hyödyistä viljelykiertoon. ”Härkäpapu on hyvä uusi vaihtoehto Länsi-Suomen yksipuoliseen viljanviljelyyn.”
Nurmipalkokasvien ykköspaikkaa pitää – ja on jo kauan pitänyt – Pärssisen ja Veteläisen mielestä puna-apila. Sen etuja ovat satoisuus, viljelyvarmuus ja ruokinnallinen laatu.
”Me satsaamme puna-apilaan. Tällä hetkellä virallisissa lajikekokeissa on muutamia uusia lajikkeita, jotka saadaan markkinoille muutaman vuoden kuluessa”, Veteläinen kertoo.
Laitumilla puna-apila tosin ei ole paras valinta. Laidunten seokseen sopii paremmin valkoapila. Valkoapilassa Borealilla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole käynnissä jalostusohjelmaa. Kasvi on Suomessa myös niin marginaalinen, että siihen ei ole järkevä kohdistaa rajallisia resursseja.
”Meidän kasvivalikoimamme on muutenkin monipuolisempi kuin useimpien muiden kilpailevien yritysten”, Veteläinen muistuttaa.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
