Biomassan käytöstä on saatava yhteinen näkemys
Työ- ja elinkeinoministeriön energiajaoston ylijohtaja Esa Härmälä korostaa, että hiilivelasta on saatava yhteinen eurooppalainen näkemys. Muutoin biomassan energiakäyttö vaarantuu.
Farmarissa torstaina puhuneen Härmälän mukaan Suomen on oltava tarkkana sekä EU:ssa että laajemmissa kansainvälisissä yhteyksissä biomassan energiakäytön turvaamiseksi. On saatava yhteinen näkemys siitä, aiheuttaako energiakäyttö hiilivelkaa vai ovatko metsät hiilinieluja.
Esa Härmälä pitää biomassan etuna sitä, että sen saanti ei ole vaihtelevaa. Vaihtelevuus on tuuli- ja aurinkovoiman ongelma.
Suomen tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lisäyksestä puolet tulee metsästä.
”Suomalainen metsähake on Euroopan edullisinta uutta uusiutuvaa energiaa”, toteaa Härmälä. Sen korjuu voidaan voidaan tehdä olemassa olevilla korjuuketjuilla ja se voidaan hyödyntää nykyisissä voimaloissa.
Härmälä kehuu työtä, jota tehdään puun jalostamiseksi monimuotoisemmiksi energialähteiksi, kuten polttonesteiksi ja kaasuiksi.
”Biomassan käyttöön liittyy maailmalla epäilyjä.”
Suomessa metsäbiomassa syntyy metsätalouden ja puunjalostuksen sivutuotteena. Se ei vie viljelypinta-alaa, eikä vähennä luonnon monimuotoisuutta. Tätä ei muualla välttämättä ymmärretä.
Härmälä kannustaa maatalouden sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäyttöön energiantuotannossa.
Hän huomauttaa, että jos energiaa ei tuoteta kaupallisesti, on varmistuttava, että se on tilalla sekä ajallisesti että taloudellisesti kannattavaa. Ratkaisut ovat aina tilakohtaisia.
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
