Markkinakatsaus: Energian hinnan roima nousu on kohottanut viljelyn kustannuksia

Maataloudessa käytetty energia oli vuoden toisella neljänneksellä yli 11 prosenttia kalliimpaa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, Tilastokeskuksen julkaisema maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi osoittaa. Lannoitteiden viimeaikainen hinnannousu ei vielä näy kuviossa. Kuva: Jenna Jalkanen

Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat jatkoivat Tilastokeskuksen mukaan nousuaan toisella vuosineljänneksellä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kertoo elokuun markkinakatsauksessaan.

Tuotantotarvikkeiden, palveluiden sekä investointeihin käytettävien tavaroiden ja palveluiden hinnat olivat 2,5 prosenttia korkeammat kuin keväällä 2017. Ilman investointeihin käytettäviä tavaroita ja palveluita nousu oli 2,7 prosenttia.

Energian hinta nousi kaikkein eniten, 11,4 prosenttia. Raakaöljyn maailmanmarkkinoiden tilanne, polttoaineveron korotukset sekä päästöoikeuksien hinnan nousu näkyivät erityisesti moottoripolttoaineiden hinnoissa.

Lannoitteiden hinnat olivat toisella vuosineljänneksellä vielä laskusuunnassa, mutta uuden lannoituskauden käynnistyttyä hinnat ovat lähteneet kohoamaan reippaasti. Taustalla on lannoitteiden raaka-aineiden hintojen nousu.

Keväällä myös kasvinsuojeluaineiden hinnat laskivat hieman, mutta niitä ja lannoitteita lukuun ottamatta kaikkien muiden tuotantotarvikkeiden hinnat nousivat.

Rehujen hinnat ovat nousseet tasaisesti jo vuoden ajan. Tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä rehujen hinnat nousivat 4,1 prosenttia. Seuraavan vuosineljänneksen nousu on vaikeasta kasvukaudesta johtuen todennäköisesti vielä suurempi.

Naudanlihaa tuotettiin Suomessa tammi-kesäkuussa 41,2 miljoonaa kiloa eli prosentti enemmän kuin vuosi sitten.

Taloudellisesti hyvät ajat ovat lisänneet naudanlihan kulutusta. Kulutus kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla neljä prosenttia 53,5 miljoonaan kiloon.

Naudanlihaa lähti vientiin 1,9 miljoonaa kiloa eli neljä prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tuonti kasvoi 15 prosenttia 14,1 miljoonaan kiloon.

Kotimaan tuottajahinnat ovat kehittyneet vakaasti. Sonnin O2-laatuluokan hinnan keskiarvo viikkoon 30 mennessä oli 3,53 euroa kilolta eli kolme prosenttia korkeampi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Kananmunia tuotettiin Luonnonvarakeskus Luken mukaan tammi-kesäkuussa 36,9 miljoonaa kiloa, mikä on prosentin vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.

Virikehäkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä väheni kaksi prosenttia ja lattia- sekä ulkokanaloissa tuotettujen kolme prosenttia. Luomukanaloissa tuotettujen kananmunien määrä kasvoi 14 prosenttia.

A-luokan kananmunista 59 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 32 prosenttia lattiakanaloissa, kaksi prosenttia ulkokanaloissa ja seitsemän prosenttia luomukanaloissa.

Kananmunien tuottajahinnat ovat pysytelleet matalalla tasolla. Varsinkin lattiamunien hintakehitys on ollut heikkoa, mutta virikemunissa on tapahtunut joitain korotuksia.

Munanpakkaamo Kieku Oy ilmoitti viime viikolla 10 miljoonan euron investoinnista lattiatuotantoon. Uusi merkittävän kokoluokan yhteiskanala rakentuu näillä näkymin Satakunnan Säkylään.

Vehnän ja ohran tuotantonäkymät ovat jatkaneet laskuaan maailmalla samaan aikaan kun odotukset maissin osalta ovat parantuneet.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC laski viime torstaina ennustettaan kauden 2018–19 maailmanlaajuisesta vehnäsadosta viidellä miljoonalla tonnilla yhteensä 716 miljoonaan tonniin. Ohran tuotanto saattaa IGC:n mukaan jäädä pienimmäksi sitten kauden 2012–13.

Maissin satoennustetta IGC sen sijaan korotti 12 miljoonalla tonnilla yhteensä 1 064 miljoonaan tonniin. Kaiken kaikkiaan sadon ennustetaan kasvavan 19 miljoonaa tonnia viime vuodesta ja olevan siten historian toiseksi suurin.

Arviot ovat heijastuneet myös hintoihin. IGC:n maissin hintaindeksi on viimeisen kuukauden aikana laskenut 0,5 prosenttia ja vehnän hintaindeksi sitä vastoin kohonnut 2,9 prosenttia.

IGC ennustaa maailman kokonaisviljasadon asettuvan 2 063 miljoonaan tonniin. Luku on neljä miljoonaa tonnia suurempi kuin edellisessä viljamarkkinaraportissa esitetty arvio, mutta toteutuessaan silti 29 miljoonaa tonnia kauden 2017/18 satoa pienempi.

Viljojen maailmanmarkkinahinnat alenivat toisen viikon peräkkäin sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen maatalousministeriö julkaisi odotettua suuremmat sato- ja varastoluvut elokuun alussa.

Parissa viikossa viljojen pörssihinnoista on häipynyt noin 15 euroa tonnilta. Silti hinnat ovat 20–25 prosenttia vuoden takaisia korkeampia.

Satonäkymistä on edelleen epätietoisuutta ja hinnat elävät herkästi.

EU:n vehnän vienti on alkanut laimeasti osin siksi, että vietävää on kuivuuden takia tavallista vähemmän. Myös Venäjän vehnäsadon jääminen viidenneksen viime vuoden ennätystä pienemmäksi tukee hintoja.

Suomessa ostajat korottivat varovasti tarjouksiaan viime viikolla. Nousua on etenkin rehuviljoissa.

EU-markkinoilla uumoiltiin viime viikon lopulla, että maissin tuonti Yhdysvalloista käynnistyy lähiaikoina huolimatta tuontitulleista rehupulan takia.