Maidontuotanto uhattuna Latviassa - synkin hintaennuste 12 senttiä litralta

Kaspars Antipinsin mukaan kasvinviljely Latviassa kannattaa kohtuullisesti, mutta maidontuotanto on kriisissä. Kuva: Visa Vilkuna

Kaspars Antipins hoitelee isänsä Uldisin kanssa 3 200 hehtaarin Lielvircava-maatilaa Jelgavan kaupungin itäpuolella. Kiireaikaan maatila työllistää viitisenkymmentä lähialueen ihmistä. Pelloista 51 prosenttia on omaa ja loput on vuokrattu 16 maanomistajalta. Kasparsin mukaan tarkoitus on ostaa loputkin pelloista, kunhan hinnasta päästään sopimukseen.

Parhaimpien peltojen hehtaarihinta liikkuu jopa 10 000 eurossa, mutta vuokrapellon keskihinta on vain noin 200 euroa vuosi. Tämän lisäksi peltoa käyttöönsä vuokrannut viljelijä saa noin sadan euron EU-tuen hehtaarilta. Ostointoa on vaikea ymmärtää ostohintaa ja vuokrahintaa vertailemalla. Mutta toisaalta oma on aina omaa.

Viimeisen kahden vuoden aikana tila on käyttänyt peräti puoli miljoonaa euroa pelkästään pellon ostoon. Tilan rahoituksesta vastaa SEB-pankki ja investointeihin otettujen lainojen takaisinmaksuajat ovat pääsääntöisesti 10–20 vuoden haarukassa. Korkokantaa Antipinsin miehet eivät paljastaneet, mutta kertoivat sen olevan neuvoteltavissa kunkin kohteen mukaan erikseen.

Viljanviljelyyn keskittyneellä tilalla on myös 300 lypsylehmän navetta. Sekä holsteinia että ayrshireä olevan karjan keskituotos on vain 6 500 litran hujakoilla.

Vanha Venäjän ajalta peräisin oleva parsinavetta on Kaspars Antipinsin mukaan tullut tiensä päähän. Samaan aikaan maidon hinta on tippunut alle 20 senttiin litralta ja hinnan lasku näyttää jatkuvan. Jotkut ovat ennustaneet hinnan vajoavan jopa 12 senttiin litralta. Mikäli maidon hinta ei pysyvästi nouse kolmosella alkavaan litrahintaan, uuden navetan investoinnissa ei ole mitään järkeä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää maidontuotannon lopettaminen vuoden sisään.

Kaspars muistelee takavuosien hyvää tilannetta, kun maidon hinta kävi välillä yli 40 sentissä. Silloin tehtiin pontevasti suunnitelmia uuden navetan rakentamisesta. Tällä hetkellä tuntuu onnenpotkulta, että investointia ei ehditty aloittaa.


Syysvehnän ala on tänä vuonna 1 800 hehtaaria ja 250 kilon NPK-lannoituksella per hehtaari odotellaan noin seitsemän tonnin hehtaarisatoa. Kylvön yhteydessä annettavan lannoituksen lisäksi kasvusto saa kerran tai pari pienen salpietarilisän kesän mittaan.

Syysrapsille sallitaan hieman pontevampi lannoitus ja sadotkin ovat sen mukaiset. Hyvinä vuosina rapsisato kohoaa jopa yli neljään tonniin hehtaarilta. Vehnän hinta on liikkunut 170 euron yläpuolella tonnilta ja rapsista saa 375 euroa tonnilta.


Tilan neljästä Claas-puimurista kahdessa on telavarustus. Useimpina syksyinä vuokrataan viides puimuri sadonkorjuuseen. Hyvät konekuskit ovat kiven alla, mutta yhteistyö paikallisen maatalousoppilaitoksen kanssa on hieman parantanut tilannetta. Koulu vuokraa tilalta traktoreita ja kurssittaa uusia kuskeja. Ajokortin hinta on kuskin keskimääräiseen vajaan tuhannen euron nettopalkkaan suhteutettuna useimmille liian korkea. Tila on tehnyt kuskien kanssa sopimuksia, joissa tila maksaa ajokortin ja kuski vastaavasti sitoutuu useammaksi vuodeksi tilan sesonkityöntekijäksi.

Työtä tehdään kiireaikanakin vain päiväsaikaan, sillä pimeässä työn tekemisessä vahinkojen määrä kasvaa ja työn tarkkuus väistämättä kärsii. Tilan konekanta huolletaan takuuajan jälkeen pääsääntöisesti oman väen voimin. Huoltohallissa ei ole yhtään vakituista miestä töissä, vaan itse kukin konekuski huoltaa käyttämänsä koneet.


Kaikissa tilan traktoreissa on GPS-pohjainen automaattiohjaus. Kaspars kertoo, että tasaisilla pelloilla riittävä tarkkuus saavutetaan ilmaisella järjestelmällä ilman lisämaksusta saatavaa tarkennussignaalia. Tilan puimureissa on leikkuupöydän reunassa kamera, jonka avulla leikkuupöydän koko teho saadaan helposti ja edullisesti käyttöön.

Tilalla on käytössä myös sovellus, jossa kännykän ruudulta näkee missä mikäkin työkone on ja onko se työssä vai tauolla. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen ylimääräisten tupakkataukojen pitäminen on vähentynyt merkittävästi.

Tilan salaojitetut pellot ovat pääsääntöisesti kevyehköä savea. Kevätkylvöjen kanssa on oltava tarkkana, jotta maa ei pääsisi liiaksi kuivahtamaan. Syksyisin savipellot tuppaavat olemaan liukkaita ja upottaviakin. Tämän takia puimureihin on otettu telavarustus.


 Vaikka Latviassa puintikelit ovat Suomea paremmat, vilja on silti kuivattava. Nesteytetyllä maakaasulla toimivan kuivurin teho on keskimäärin 18 tonnia tunnissa. Luonnollisesti viljan kosteus vaikuttaa merkittävästi tehoon.

Kaasua on Kasparsin kokemuksen mukaan kulunut märimpinä syksyinä peräti 90 tonnia, mutta viime syksyn jyvät saatiin kuivatuksi yhdeksällä kaasutonnilla.