Lukijalta: "Viljelijää ihmetyttää, miksi kauran hinta on laahannut koko EU-ajan rehukauran hintaisena"
"Julkisuudessa kerrotaan, kuinka laajat markkinat kaurabrändille on avautumassa Euroopan markkinoilla. Luulisi tästä brändituotteesta liikenevän alkutuottajallekin jonkinlainen palkanlisä."
Kauran lastausta Taalintehtaan satamassa. Kuva: Kari SalonenKaura tunnettiin ennen lähinnä eläinten rehuna, mutta terveysvaikutustensa takia siitä on tullut myös ihmisten ravintoaine. Kuulun siihen ikäpolveen kun Markus-setä, Markus Rautio kehotti syömään joka aamu kaurapuuroa. Tuntuu, että se neuvo on tepsinyt. Vielä ikämiehenä ryömiminen puimurin alle rasvaamaan vaikeassa paikassa olevaa rasvanippaa onnistuu hyvin ja pääsen sieltä poiskin.
Viljelijää ihmetyttää, miksi kauran hinta on laahannut koko EU-ajan rehukauran hintaisena. Rekka-auton kuormaan mahtuu helposti 40 tonnia kauraa. Kauramylläri kertoi, että valmista kauraryyniä tästä kuormasta tulee kaupan hyllylle noin 30 000 kilon pakettia. Pienellä laskutoimituksella selviää mikä on viljelijän osuus 10 hehtaarin sadon rekkakuormasta ja 140 euron tonnihinnasta, jonka viljelijä on vielä toimittanut rahtivapaasti kauramyllärin portille.
Julkisuudessa kerrotaan, kuinka laajat markkinat kaurabrändille on avautumassa Euroopan markkinoilla. Rehukauran hintaisesta raaka-aineesta ollaan suunnittelemassa mitä hienoimpia ravintolähteitä. Luulisi tästä brändituotteesta liikenevän alkutuottajallekin jonkinlainen palkanlisä.
Viimekesän sääolosuhteet kasvattivat erittäin hyvälaatuista kauraa. Jyväkoko on erittäin isoa, hehtolitrapaino korkea, samoin valkuainen. Liioittelematta voi sanoa, että maailman parasta kauraa, mutta kauramyllärit ja muut alalla toimijat tarjoavat siitä vain 140 euroa tonnilta. Viime talvena hinnat liikkuivat sentään yli kahdensadan euron tonnihinnoissa.
Pitääkö maailmalla tapahtua sääoloissa aina säähäiriö tai sodan uhka ennen kuin hinnat korjaantuvat sille tasolle, että alkutuottajakin saisi työstään ansaitsemansa korvauksen?
Ilmaston ja vesien suojeluun vaaditaan maataloudelta yhä suurempia panostuksia ja uhrauksia. Peltojen kasvukunnon parantaminen ja säilyttäminen ovat niitä tekijöitä, joilla tämä tavoite parhaiten saavutetaan.
Viljelijä varmasti tekee parhaansa ilmastonmuutoksen estämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, jos siihen annetaan mahdollisuus.
Juhani Rikala
Tampere
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
