MT-kysely: Yllättävän moni viljelijä ei aio ostaa lainkaan lannoitteita ensi kesäksi

Yara on markkinaosuudellaan selvästi omassa kastissaan verrattuna muihin toimijoihin Suomessa. Kuva: Sanne Katainen

Puolet viljelijöistä, jotka aikovat ostaa ensi kesälle lannoitteita, ovat hankinnan jo tehneet marraskuun puoliväliin mennessä.

MT kysyi ensi kesän lannoitehankinnoista Kantar Agrin toteuttamassa viljelijäkyselyssä.

15 prosenttia viljelijöistä vastasi, ettei osta ensi kesäksi lannoitteita ollenkaan, vaikka ei ole luomussa.

Osuus on yllättävän suuri. Pro Agrian kehityspäällikkö Sari Peltonen kertoo, että hän olisi arvioinut osuuden 5–10 prosenttiin.

Lannoitteiden hinnat olivat etenkin viime vuonna ja edelleen tänä vuonna selvästi korkeammat kuin aiemmin.

”Lannoitteiden käyttöä mietitään aiempaa tarkemmin eli ostomäärät voivat olla pienempiä kuin ennen. Se, että jätetään lannoitteet kokonaan hankkimatta, on harvinaisempaa. Hyvää ja laadukasta sadontuottoa ei saada aikaan ilman ravinteita”, Peltonen sanoo.

Kyselyssä ilmenneen suuren osuuden taustalla voi olla monia syitä, Peltonen arvioi.

Lannoitteita on voinut jäädä varastoon edellisiltä vuosilta. Esimerkiksi viime kesänä alkukesän kuivuuden takia saattoi lisälannoitukset jäädä tekemättä, koska niistä ei olisi silloin ollut hyötyä.

Lisääntynyt herneen viljely jonkin verran vähentää lannoitteiden tarvetta. Myös täsmäviljely voi alentaa tilan kokonaiskäyttömäärää.

Omalla tilalla syntyvä lanta pyritään käyttämään täysimääräisesti. Näin voi päätellä kyselyn tuloksesta, jossa nautatiloista 17 prosenttia kertoo, ettei osta lannoitteita.

Lannoitteita ostamattomien osuus on suuri ryhmässä muu tuotanto. Siinä ryhmässä vastaajan pääasiallinen tulonlähde voi olla muu kuin maatalous ja maataloutta voidaan olla niin sanotusti jäähdyttelemässä.

Kierrätysravinteiden käyttö on viime vuosina kasvanut. Gallupissa ei kysytty erikseen niiden käytöstä, joten voi olla mahdollista, että viljelijä kuitenkin hankkii kierrätysravinteita, mutta ei kemiallisia lannoitteita.

Luomuviljelijöitä kyselyn mukaan on 13 prosenttia kaikista. 35 prosenttia viljelijöistä oli jo tilannut ensi kesän lannoitteet ja 34 prosenttia aikoo ne vielä hankkia.

Kysely on tehty DataLaari-verkkokyselynä 26.10.–12.11. Siihen vastasi 991 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

Vastaavaa kyselyä lannoitehankinnoista ei ole tehty aiemmin, joten tilastoaineistoa, johon verrata tämän kyselyn tulosta, ei ole.

Kun katsotaan tilakoon mukaan, selviää, että suuret tilat ovat tehneet hankinnat useammin kuin pienet. Se kertoo siitä, että lannoitteet on hankittu jo pitkälti yli puolelle siitä kokonaispeltoalasta, joka aiotaan lannoittaa.

Yli sadan hehtaarin tiloista 60 prosenttia on jo tilannut lannoitteet. 24 prosenttia ei vielä ole tilannut. Yli sadan hehtaarin tiloista viisi prosenttia ei aio tilata lannoitteita, vaikka ei ole luomussa. Luomutiloja kyselyn mukaan on 12 prosenttia suurista tiloista.

Alle 30 hehtaarin tiloista 20 prosenttia on tilannut lannoitteet ja 36 prosenttia aikoo sen vielä tehdä. Pienistä tiloista 24 prosenttia ei aio tilata lannoitteita ensi kesäksi, vaikka ei ole luomussa. Luomuviljelijöitä heistä on 15 prosenttia.

31–100 hehtaarin tiloista hankinnat on tehnyt 45 prosenttia ja 34 aikoo vielä tehdä. Kahdeksan prosenttia näistä tiloista ei aio tilata lannoitteita, vaikka ei ole luomussa.

Viljelijän iän perusteella nuoret ovat olleet liikkeellä ahkerimmin. Alle 40-vuotiaista kaupat on tehnyt jo 50 prosenttia. Sitä vanhemmissa osuus on alle 40 prosenttia.

Yara on Suomen lannoitekaupassa markkinaosuudeltaan selkeästi suurin.

Oheisessa kuviossa näkyy osuudet eri yhtiöille, jonka lannoitteita viljelijät kertovat yleensä käyttävän. Kun laskuista jätetään pois ryhmä ”En osta lannoitteita ollenkaan”, on Yaran markkinaosuus yli 70 prosenttia ostavien tilojen määrästä laskettuna.

Kokonaismyyntimäärästä laskettua markkinaosuutta ei tästä kyselystä voida selvittää.

Berner ja Cemagro ovat lannoitekaupassa keskenään melko samankokoisia, mutta kaukana Yarasta.

Tänä keväänä Berner ilmoitti poistavansa käytöstä omistamansa Belor Agro nimen, kun sen raaka-ainetoimittajat ovat vaihtuneet.

Nykyisin käytetään myyjän nimeä Berner ja tuotenimeä Viljelijän lannoite. Jossain määrin edelleen vielä tänä syksynä Berneriltä tilatuissa lannoitteissa on säkin kyljessä lukenut silti Belor Agro.

Kesällä lannoitekaupassa kerrottiin ennätysmyyntimääristä. Kaupan käynnistyttyä kesäkuussa Yara myi kolmessa päivässä mahdollisesti jopa 200 tuhatta tonnia lannoitteita, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Lokakuun puolivälissä Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg arvioi, että yli puolet maatilojen arvioidusta ensi kesän lannoitteiden käyttömäärästä on myyty. Se täsmää tämän gallupin tulosten kanssa.

Muualla Euroopassa lannoitekaupan on kerrottu olleen vaimeampaa.

Suomessa hintaporrastus kannustaa ostamaan lannoitteet aikaisin. Hinnat yleensä nousevat loppukesän, syksyn ja talven aikana seuraavaa kevättä kohti mentäessä.

Tosin viime talvena hinnat lähtivät vuoden vaihduttua jyrkkään laskuun. Siihen vaikutti muun muassa kaasun selvä halventuminen. Kevättalvella hinnat laskivat alle edellisen kesän avaushintojen, mikä on harvinaista.