Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Muokkaustapojen vaihtelu säästää polttoainetta ja parantaa laatua: "Savimaita en ole kyntänyt pitkään aikaa"

    Linnaisten kartanossa Mäntsälässä vuorotellaan sekä kasveja että muokkaustapoja. Maatalousyrittäjä Christian Stjernvall odotti muutamaa päivää ennen puintia noin viiden tonnin hehtaarisatoa.
    Christian Stjernvall kehuu Väderstad Carrier -lautasäestä. 6,5-metrisellä koneella ehtii muokata seitsemän hehtaaria tunnissa. Märissä oloissa se ei toimi niin hyvin kuin kyntö tai kultivointi.
    Christian Stjernvall kehuu Väderstad Carrier -lautasäestä. 6,5-metrisellä koneella ehtii muokata seitsemän hehtaaria tunnissa. Märissä oloissa se ei toimi niin hyvin kuin kyntö tai kultivointi. Kuva: Markku Pulkkinen
    Lautasäkeen kiekot kestivät 12 vuotta. Uusimistarve tuli eteen tänä vuonna.
    Lautasäkeen kiekot kestivät 12 vuotta. Uusimistarve tuli eteen tänä vuonna. Kuva: Markku Pulkkinen

    Mallasohra on Linnaisten kartanon pääkasvi ja sitä kasvaa noin 230 hehtaarilla reilun 500 hehtaarin viljelyalasta Mäntsälässä. Tasaisen hyvien mallasohrasatojen perustana ovat tarkkojen kasvukauden aikaisten viljelytoimien lisäksi kasvinvuorotus ja muokkaustapojen vaihtelu.

    Tilan muokkauskalustoon kuuluvat joustopiikkiäes, lautasäes, kultivaattori ja muovisiivillä varustettu nelisiipinen kääntöaura. Neljämetrisellä suorakylvökoneella kylvetään yleensä muokattuun maahan. Christian Stjernvallin oma suosikki muokkauksissa on 6,5-metrinen Väderstad Carrier -lautasäes.

    "Pidän koneesta kovasti, sillä Carrierilla saa tehtyä nopeasti ja edullisesti hyvän kylvöalustan. Ajonopeus on 12–15 kilometriä tunnissa, joten tunnissa ehtii muokata seitsemän hehtaaria. Kustannukseksi hehtaaria kohden muodostuu vain yhdeksän euroa", Stjernvall laskee.

    "Kylvösiemen saa paremman maakontaktin, kun pellon muokkaa lautasäkeellä 3–4 sentin syvyyteen. Suorakylvö yksinäänkin toimii kolmessa tapauksessa neljästä yleensä hyvin, mutta ei aina."

    Lautasäes ei jää keväälläkään kylvökoneen jalkoihin, vaikka kylvöä nopeutetaan levittämällä osa typpilannoitteesta pellon pintaan jo ennen kylvöä. Fosfori, kalium ja osa typestä sijoitetaan normaaliin tapaan maahan kylvön yhteydessä.

    Maalajeina Linnaisten kartanon pelloilla ovat pääasiassa savi, hiesusavi ja multa. Savimailla Stjernvall käyttää kuuden vuoden ja multamailla viiden vuoden viljelykiertoa.

    Savimailla viljelykiertoon kuuluvat vehnä, mallasohra, kevätrypsi ja härkäpapu. Härkäpapua tai rypsiä viljellään aina kahden viljavuoden jälkeen. Syyskasveista Linnaisissa viljellään vain syysvehnää, joka kylvetään yleensä kevätrypsin jälkeen.

    Syysrapsikokeiluja Stjernvall on tehnyt riistapelloilla kymmenen vuotta. Hän ei ole vielä tyytyväinen syysrapsin talvehtimiseen, sillä vain joka kolmas vuosi rapsi on talvehtinut hyvin. Tilalla aikaisemmin viljelty syysrypsi tai vaihtoehtoisesti syysrapsi tulevat kuitenkin jossain vaiheessa mukaan viljelykiertoon.

    Viime vuonna syysvehnää ei päästy kylvämään lainkaan, mutta nyt näyttäisi, että syysvehnää kylvetään.

    Multamailla viljellään samoja kasveja lukuun ottamatta härkäpapua. Viiden vuoden viljelykierron aikana Stjernvall muokkaa multamaat kolme kertaa lautasäkeellä, kerran kyntäen ja kerran kultivaattorilla.

    "Eloperäiset maat on pakko muokata välillä syvemmältä, muuten rikkakasveista tulee ongelmia", Stjernvall tietää.

    Glyfosaatin hän ruiskuttaa tarpeen vaatiessa syksyllä puinnin jälkeen. Ruiskutetut lohkot äestetään vasta keväällä.

    Syvämuokkaukseen mallasohran taitaja käyttää 6,5 metriä leveää kultivaattoria hanhenjalkaterillä, jotka ulottuvat 20 senttiin. Kynnön jälkeen kevätmuokkauksessa käytetään kymmenen metriä leveää joustopiikkiäestä.

    "Savimaita en ole kyntänyt pitkään aikaan, sillä kyntämättömyys vähentää niillä kuorettumisriskiä. "

    Kyntöä Stjernvall ja kaksi kasvukauden aikaista työntekijää urakoivat noin 50 hehtaaria syksyssä. Kultivaattoria käytetään reilun sadan hehtaarin alalla. Loppu viljelyala, noin 300 hehtaaria, käsitellään lautasmuokkaimella joko syksyllä tai keväällä. Kaikki työkoneet liikkuvat hyvin reilun 200 hevosvoiman traktoreilla.

    "Muokkaustapa ja -ajankohta pitää aina sopeuttaa sääoloihin. Peltoja ei kannata tiivistää märissä oloissa. Myös ympäristökorvauksen kulloisetkin kasvipeitteisyysehdot rajoittavat syysmuokkauksia."

    Stjernvall on verrannut kahden ruotsalaisen ja tanskalaisen tilan kanssa koneiden polttoaineen kulutusta tuotettua viljatonnia kohden. Linnaisten kartanossa polttoainetta kuluu vähiten. Se on pitkälle mietityn muokkaustekniikan ansiota.

    Viljelytekniikan kehittymistä tarkasti seuraava Stjernvall ei ole juuri nyt hankkimassa uusia muokkaimia. Jossain vaiheessa ostoslistalle saattaa kuitenkin nousta uusi kultivaattori, joista kiinnostavin on kultivaattorin ja lautasäkeen ominaisuudet yhdistävä Väderstadin TopDown-muokkain.

    Stjernvallin vinkit muokkaukseen:

    Käytä erilaisia muokkaustapoja maalajista, sääoloista ja kasveista riippuen.

    Tuhoa välillä rikkakasveja syvemmällä muokkauksella.

    Huomioi työsaavutus, älä kuluta turhaan aikaa pellolla.

    Varmista sato muokkaamalla, vaikka käyttäisit suorakylvökonetta.

    Varo maan tiivistymistä, älä muokkaa märässä väkisin ja alenna rengaspaineita.

    Seuraa muokkaussyvyyttä.

    Mittaa polttoaineen kulutusta.