Markkinakatsaus: Kotimaan syyskylvöala romahti puoleen viimevuotisesta

Nurmet ja rehuvilja kattavat lähes kolme neljäsosaa käytössä olevasta maatalousmaasta Suomessa. Kuva: Jukka Pasonen

Syysvehnän ja -rukiin kylvöala jäi kotimaassa historiallisen pieneksi. Molempien viljelyala jäi vaikean syksyn seurauksena alle 20 000 hehtaariin eli puolittui viime vuodesta.

Syysvehnäala on ollut yhtä pieni viimeksi vuonna 1994. Myös syysrukiin ala on yksi pienimmistä viimeisen sadan vuoden ajalta.

Luvut ilmenevät Luonnonvarakeskus Luken perjantaina julkaisemista Käytössä oleva maatalousmaa 2018 -tilaston ennakkotiedoista.

Ohra oli eniten viljelty vilja. Sen ala kasvoi lähes yhtä suureksi kuin toissavuonna.

Kauran ja kevätvehnän alat pienenivät hieman.

Laitumen, kuivaheinän ja säilörehun alat kasvoivat jo kolmatta vuotta peräkkäin. Rehunurmea viljellään tänä vuonna eniten kahteen vuosikymmeneen. Kolmannes tilastoitavasta alasta on rehunurmea.

Erikoiskasveissa kuminan suosio jatkuu. Sen viljelyala kasvoi 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuminaa viljeltäneen tänä vuonna viljelyhistoriansa suurimmalla alalla eli yli 27 000 hehtaarilla.

Härkäpavun, herneen sekä rypsin ja rapsin alat sen sijaan pienenivät hieman.

Tilasto perustuu viljelijöiden päätukihaun yhteydessä ilmoittamiin kasvulohkotietoihin, joista arviolta 90 prosenttia oli käytettävissä ennakkotietojen julkaisemiseen mennessä.

Luonnonvarakeskus tarkentaa viljelyaloja 17. heinäkuuta, jolloin saataville tulee myös alueittaisia tietoja.

Yhdysvaltojen maatalousministeriö USDA julkaisi viime tiistaina kuukausittaisen raporttinsa, jossa se laski ennustettaan kauden 2018–2019 maailmanlaajuisesta vehnäsadosta 1,2 miljoonalla tonnilla. Taustalla ovat heikentyneet satonäkymät Venäjällä, EU:ssa ja Meksikossa.

Ennustetta vehnän kansainvälisestä kaupasta laskettiin viime kuuhun nähden Venäjän heikentyneistä sato-odotuksista johtuen. Intia on äskettäin korottanut vehnälle asettamaansa tuontitullia.

Vehnän kulutusennustetta laskettiin 3 miljoonaa tonnia, koska rehukäyttö Venäjällä ja EU:ssa on vähentynyt. Arviota kauden loppuvarastoista korotettiin 1,8 miljoonalla tonnilla 266,2 miljoonaan tonniin.

Maissin satoennustetta laskettiin, sillä kylvöalat Venäjällä ja Brasiliassa ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Myös kuivuus on aiheuttanut ongelmia joillakin alueilla Brasiliassa. Ohran satonäkymät heikentyivät Ukrainassa, Intiassa ja EU:ssa mutta parantuivat Argentiinassa.

Maissin vienti Venäjältä jäänee odotettua alhaisemmaksi. Arvio kauden loppuvarastoista laski, mikä heijastelee EU:n, Brasilian ja Vietnamin heikentyneitä sato-odotuksia.

Riisin maailmanlaajuista satoennustetta kuluvalle kaudelle laskettiin 2,1 miljoonalla tonnilla. Kylvöala Kiinassa on tarkentunut 0,5 miljoonaa hehtaaria pienemmäksi kuin viime kuussa.

Kulutusennuste kutistui 0,6 miljoonaa tonnia. Vientimääriä korotettiin hieman. Arviota kauden loppuvarastoista jouduttiin laskemaan 1,5 miljoonalla tonnilla.

Leipävehnän lähin futuurinoteeraus Pariisin hyödykepörssissä oli perjantaina laskenut 179 euroon tonnilta. Maidon spot-hinta on jatkanut nousuaan Hollannissa. Litrahinta oli viime keskiviikkona 37,25 senttiä.

Varhaisperunan nosto on kiihtynyt viikolla 24 ja laajentunut Turun saaristosta muuallekin maahan, MTK:n maatalousmarkkinakatsauksesta ilmenee. Perunan kasvu on kuivan toukokuun ja kesäkuun alun takia ollut kastelun varassa. Tuuliset ja helteiset säät ovat vaikeuttaneet kastelua.

Satomäärät vaihtelevat paljon lohkojen välillä ja lohkojen sisälläkin, mikä vaikeuttaa satotilanteen kokonaisarviointia. Sadon odotetaan kuitenkin valmistuvan suunniteltuun aikaan, koska aurinkoinen ja lämmin sää on jouduttanut kasvua.

Hallaa on jouduttu torjumaan kastelulla. Pakkasta on ollut maan pinnassa paikoin 4–6 astetta.

Perunan kysyntä on vahvaa. Kysyntään pystytään jatkossa vastaamaan kotimaisella perunalla, joten ruotsalaisperunan tuonti ei ole enää tarpeen.

Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,4 prosenttia vuoden takaiseen nähden, Tilastokeskuksesta kerrotaan.

Niin ostorehujen, energian kuin lannoitteidenkin hintatasot ovat kohonneet vuoden aikana. Ostorehut ovat kallistuneet lähes 5 prosenttia, energia 3,6 prosenttia ja lannoitteet 2,3 prosenttia.