Viljelijä: Raskaat lietekuormat vaativat tiivistä pohjaa ilman asfalttiakin
Jos tilalla on vaikkapa parin tuhannen kuution lietesäiliö ja sinne kertyvää lietettä levitetään 17–30 kuution levitysvaunulla, säiliöstä viedään pois yhteensä 70–120 kuormaa lietettä 1–3 erässä vuoden aikana. Kuljetuskaluston paino on useita kymmeniä tonneja.
Näillä määrillä niin tiestöön kuin lietesäiliön kuormausalueeseen kohdistuvat kantavuusvaatimukset ovat melkoiset.
”Tiestön ja kuormauspaikan on oltava riittävän kantavia sekä tiiviitä, koska kostea maa ei kanna tällaista liikennettä”, toteaa viljelijä, joka MT:n pyynnöstä suostui arvioimaan ympäristöministeriön, paikallisten ympäristöviranomaisten ja poliitikkojen välisiä näkemyseroja uuden nitraattiasetuksen tulkinnasta.
”Jos kuormauspaikalle valuu lietettä, se täytyy käytännössä heti siivota pois, jotta kantavuus säilyy.”
Hän kertoo ymmärtävänsä asetukseen kirjatun vaatimuksen tiivispohjaisesta alustasta. Se pitäisi hänen mielestään kuitenkin ymmärtää laajemmin kuin viranomaiset nyt tekevät, eli vaatimuksena ei pitäisi olla asfaltti- tai betonipinta.
Viljelijä esiintyy tässä jutussa nimettömänä, koska pelkää julkisuuden voivan haitata tilalla meneillään olevaa ympäristölupakäsittelyä.
Haastattelemamme viljelijä ei tiedä ainuttakaan tilaa, jossa olisi vain lastausta varten asfaltoitu lietelannan lastausalue.
Jos asetusta tulkittaisiin hyvin tiukasti, loppuisi hänen mukaansa myös nopeasti yleistyvän lannan välivarastoinnin etäsäiliöissä ja konteissa levityskohteiden lähellä.
”Asetushan vaatii myös niihin tiivispohjaisen lastausalueen.”
Ilmeisesti tulkintaa on tällä hetkellä lievennetty niin, että tiivispohjaisuutta vaadittaisiin vain kotieläinrakennuksen välittömässä läheisyydessä.
Tilanne saa viljelijän pohtimaan, onko nyt avattu viranomaisille rajoittamaton piikki valvontojen tekemiseen.
”Kun vaatimus ei ole kunnossa kenelläkään, sanktioita voidaan määrätä kenelle tahansa.”
Viljelijän mukaan maahan pudonnutta tai roiskunutta lantaa olisi vaikeampi korjata talteen alfaltti- tai betonipinnalta kuin esimerkiksi maapohjalta.
Hän perustelee näkemystään sillä, että maapohjaiselta alueelta lannan saa traktorin kauhaan helposti ottamalla mukaan samalla pohjamaata alustasta. Jos taas alusta on asfalttia tai betonia, siivoamiseen tarvittaisiin esimerkiksi harjakone ja mahdollinen pesulaite.
”Vuosien mittaan asfaltti- tai betonipinnan puhdistamisesta tulee entistäkin haastavampaa, jos niiden pinta ei pysy tasaisena esimerkiksi routimisen takia.”
Yksi viranomaisten ehdotus on ollut muovikalvo lastausalueen sorapinnan alle. Ratkaisu ei viljelijän mukaan toimisi käytännössä, sillä kalvolle kertyvä vesi olisi jatkuvasti kerättävä talteen ja johdettava lietesäiliöön.
”Myös muovikalvon rikkoontumista olisi vaikea valvoa. Rikkoontuessaan kalvo voisi ohjata vettä väärin ja aiheuttaa suuremmasta virtauksesta johtuvan hallitsemattoman vuodon.”
Viljelijä huomauttaa, että Talvivaarassa ympäristöviranomaiset vaativat samanlaista ratkaisua.
”Sora rikkoi muovikalvon ja seuraukset ovat sen mukaiset. Tosin siellä kyseessä oli vesiallas, jossa veden paine oli suurempi.”
Viljelijä kritisoikin ympäristöviranomaisia siitä, että heiltä puuttuu käytännön ymmärrys vaatimuksista, jotka liittyvät lantavarastojen hoitamiseen ja rakenteisiin.
Viljelijä heittää haasteen takaisin viranomaisille.
”Tällaisten vaatimusten pitää perustua faktoihin. Ovatko nykyisten lastauspaikkojen rakenteet aiheuttaneet päästöjä, ja jos ovat, kuinka suuria”, hän kysyy.
”Meille ei ole osoitettu yhtään tapausta, jossa asfaltti tai betoni olisi estänyt ympäristön vahingoittumista verrattuna tiivispohjaiseen maarakenteeseen. Jos tällaisia perusteluita on, ne pitäisi avoimesti kertoa.”
Hän vaatii myös laskelmia, joilla lastausalueen asfaltoinnin aiheuttamia kustannuksia verrataan kokonaisvaltaisesti saatuihin ympäristöhyötyihin.
Nitraattiasetuksessa on monia yhtymäkohtia surullisenkuuluisaan, hatarasti perusteltuun jätevesiasetukseen, jota on jouduttu avaamaan jälkikäteen useaan otteeseen, hän toteaa lopuksi.
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
