Rypsistä tehty säilörehu maittaa eläimille
PAIMIO (MT)
Paimiolainen alkuperäiskarjaa kasvattava Jarno Tuominen pitää säilörehurypsiä varteenotettavana vaihtoehtona nautakarjan rehuksi. Hän kylvi kesäkuun lopulla kuusi hehtaaria rypsiä. Viimeiset rypsit paalattiin keskiviikkona.
Tuominen ojitti osan pelloista keväällä ja mietti, mitä pellolle kannatti sen jälkeen kylvää. Aikoinaan hän oli kokeillut rypsin myöhästettyä kylvöä ja se onnistui. Toisaalta yksivuotiset heinät eivät ole menestyneet.
Säilörehurypsin viljely oli yksinkertaista. Siementä käytettiin kolme kiloa hehtaarille ja kylvön yhteydessä annettiin parisataa kiloa salpietaria hehtaarille. Rikat torjuttiin etukäteen glyfosaatilla. Muuta ei tarvittu eikä tuholaisista ollut riesaa.
Vajaassa kolmessa kuukaudessa rypsi on kasvanut miehen mittaiseksi pusikoksi. Korret ovat etusormen paksuisia.
Puolet korjattiin heti kukkimisen jälkeen ja toinen puoli nyt, kun kasvusto oli edelleen vihreää. Viimeksi korjatusta kertyi 25 paalia hehtaarilta. Paali painaa kuutisensataa kiloa. Sato on suurempi kuin säilörehunurmen yhdestä niitosta, muttei ihan kahden niiton veroinen.
Ravintoarvoista ei ole tietoa, ne selvitetään talven aikana. ”Kukaan ei tunnu tietävän”, Tuominen ihmettelee.
Miten kukkiva ja toisaalta palot jo kasvattanut rypsi eroavat ravintoarvoltaan toisistaan? Miten paljon valkuaista ja öljyä niissä on, entä kuitua ja energiaa?
Tuomisen mukaan kokonaisena korjattu rypsi tuntuu kelpaavan naudoille riippumatta siitä, missä kasvun vaiheessa se on korjattu. Rypsit syötiin ja heinää jäi ruokintapöydälle.
Eikä ihme.
Tuominen nyhtää kukkivan rypsin maasta ja katkaisee korresta palan. Se maistuu makeahkolta kurkulta ja aika öljyiseltä. Mieleen tulee, että kukkiva rypsi kelpaisi myös ihmisravinnoksi.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
