Mehiläisiä riivaava punkki löysi yhden viimeisistä maailmankolkista ‒ Maassa jouduttiin tappamaan viikossa miljoonia pölyttäjiä

Australia oli pitkään yksi viimeisistä maailmankolkista, joissa tarhamehiläiset olivat välttyneet varroapunkki-nimiseltä loiselta, mutta nyt punkkia on löydetty myös Australiassa. Kuvan mehiläiset eivät liity juttuun. Kuva: Markku Vuorikari

Jäljitys, tukahduttaminen ja eristykset ovat käyneet australialaisille tutuksi yli kahden vuoden koronapandemian aikana, mutta tällä kertaa termejä käytetään mehiläisistä. Australian tarhamehiläisiä nimittäin riivaa vitsaus nimeltä varroapunkki, kertovat esimerkiksi Australian yleisradioyhtiö ABC ja verkkomedia News.com.au.

Australia oli tähän vuoteen asti yksi harvoista maaimankolkista, jossa varroapunkkia ei vielä ollut tavattu. Punkki levisi viime vuosisadan aikana Aasiasta Euroopan kautta Amerikkaan ja tällä vuosituhannella Tyynenmeren saarille, kuten Havaijille ja Uuteen-Seelantiin.

Suomen mehiläishoitajain liitto kertoo, että varroapunkki (Varroa destructor) on noin 1,5 millimetrin mittainen ruskea, soikea punkki, joka käyttää ravinnokseen aikuisen mehiläisen tai toukan rasvakudosta ja levittää lukuisia viruksia. Ilman toimenpiteitä mehiläisyhdyskunta menehtyy infektion jälkeen muutamassa vuodessa.

Varroapunkkia havaittiin Australiassa ensimäistä kertaa kesäkuun viimeisellä viikolla Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa. Osavaltiossa sijaitsee muun muassa Australian suurin kaupunki Sydney.

Muutamassa päivässä punkki oli jo päässyt leviämään seitsemään muuhunkin mehiläistarhaan. Leviämisen estämiseksi heinäkuun alkuun mennessä osavaltiossa oli jouduttu tuhoamaan 600 mehiläispesää ja tappamaan yli kuusi miljoonaa mehiläistä. Mehiläisten kuljettaminen osavaltion sisällä tai pois sieltä on kielletty ja varroapunkin valtaamien alueiden ympärille perustetaan eristysalueilta, joilta mehiläispesät joudutaan tuhoamaan.

Mehiläisiä riivaavan loisen taltuttamisessa on kyse paljon muustakin kuin hunajantuotannosta, muistuttaa uuden Etelä-Walesin osavaltion maatalousministeri Dugald Saunders.

Hedelmän- ja marjanviljely ja monet muutkin tuotantosuunnat tarvitsevat mehiläisiä pölytykseen. Australiassa on tällä hetkellä keskitalvi, joten kevään pölytyksen onnistuminen on ratkaisevaa esimerkiksi manteli- ja mustikkasadon kannalta.

”Haluaisinkin rohkaista sekä mehiläistarhauksen ammattilaisia että harrastajia tekemään osansa alan yhteisen hyvän eteen”, muistuttaa Saunders australialaismedioiden haastattelussa.

Australian liittovaltion maatalousministeri Murray Watt huomautti australialaismedioille, että varropunkin leviäminen voi pahimmillaan maksaa 70 miljoonaa Australian dollaria (46 miljoonaa euroa) vuodessa.

Koska ruuan hinta on maailmanpolitiikan ja -talouden kiristyneen tilanteen vuoksi ollut nousussa myös Australiassa, pölyttäjäkadon aiheuttamaa hinnannousua ei kaivata kaiken muun päälle, muistuttaa Watt.

”Viimeinen asia, jota haluamme, on Australian hunajantuotannon rajoittaminen.”