Viljelijä tyrmistyitorjunta-ainerajoista
Salossa viljaa ja sokerijuurikasta viljelevä Matti Fontell on käärmeissään uusimmista torjunta-aineiden vesistörajoituksista. ”Tällaisella kieltopolitiikalla tilanpito ajetaan yhä ahtaammalle tilanteessa, jossa kannattavuus on muutoinkin heikko.”
Fontell perää poliittista ohjausta hallinnon toimintaan. Se ei ole ollut järin vahvaa. Jonkun pitäisi valvoa myös viljelijän etua. Tuntuu, että aina vain kasataan lisää velvoitteita ja kustannuksia edellisten päälle.
Fontell viljelee Perniönjoen varressa olevia peltoja. Vesistöjen varren 25 metrin torjunta-aineettomien vyöhykkeiden alle jää liki viisi hehtaaria peltoa, mutta vaikutukset ulottuvat paljon pidemmälle.
Hiljan hän hankki jokivarresta neljän hehtaarin lohkon, jota on ojitettu ja kalkittu juurikasta varten. Juurikas ei enää sovi lohkolle, sillä puolet alasta jää 25 metrin rajoitteen alle. Loppukaan ei enää sovi juurikkaalle.
Fontell kokeili taannoin leveitä viljelemättömiä kaistoja jokivarsissa, mutta luopui niistä, kun kaistojen hoito osoittautui työlääksi. Lisäksi rikat alkoivat levitä takana olevalle pellolle.
Suomen soveltama linja hämmentää Fontellia, joka palasi juuri Keski-Euroopasta. Italiassa ja Ranskassa kaikki ojien varret ovat normaalisti viljelyssä.
Muualla EU:ssa rajoitukset eivät ole yhtä yksioikoisia. Ruotsissa viljelijä voi valita menetelmiä, joilla myös rantapellot pysyvät viljeltyinä, mutta vesistöriskit pysyvät kurissa. Fontell perää hallintoa huolehtimaan siitä, että joustoa saadaan kasvinsuojeluaineiden käyttöehtoihin myös Suomessa. VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
