Nurmipalkinto meni Seinäjoelle

Kuva: Markku Vuorikari

Seinäjokelaisen Juhani Pitkärannan tila panostaa nurmenviljelyyn, jotta seosrehuun ei tarvitsisi paljon ostaa muita komponentteja. Rehun Pitkäranta korjaa tarkkuussilppurilla yhdessä naapurin kanssa.

Traktorin etunostolaitteessa on karhonsiirrin, rehu puhalletaan kippikärryihin. Säilöntäaine on happopohjaista.

Rehua ei kuivateta pellolla liikaa, jotta se ei kesälläkään lämpene syöttövaiheessa.

Pitkäranta seuraa D-arvoa ottamalla kesällä kasvustonäytteitä. D-arvotavoite on 70.

Tila on yksi Nurmi Artturi -hankkeen tiloista. Rehuja on analysoitu ja punnittu paljon.

Pitkärannan pellot siirrettiin luomuun tänä kesänä. Palkokasvien viljelystä on hyviä kokemuksia jo aiemmilta vuosilta.

Luomukurssin parhaaksi anniksi Pitkäranta kehuu palkokasvien typensidonnan mekanismin ymmärtämisen.

Juhani Pitkäranta on osallistunut innokkaasti koko 2000-luvun nurmituotannon kehittämishankkeisiin. Hän on kutsunut myös vierailijoita tutustumaan nurmilohkoihinsa, koska toisen tilalta voi aina oppia uutta.

”Vanhastaan on luultu, että heinä kasvaa ittellänsä, mutta viljaa pitää viljellä.” Pitkärannan mielestä tämä sanonta ei pidä paikkaansa.

Tilalla säilörehun tuettu tuotantokustannus on vaihdellut satomäärien ja tehtyjen investointien mukaan 5,93–9,63 senttiä kuiva-ainekiloa kohti.

Säilörehun syönti-indeksi oli 105 vuonna 2011. Tilalla on reilut 40 lypsylehmää. Keskituotos on yli 9 000 kiloa.

Kahdentuhannen euron nurmipalkinnolla halutaan korostaa nurmiviljelyn ja hyvälaatuisen nurmirehun merkitystä maito- ja lihatilojen taloudenpidossa.

Arviointiperusteina käytetään muun muassa säilörehun tuotantokustannusta, syönti-indeksiä, analysoinnin tasoa sekä aktiivisuutta uuden tiedon hankinnassa. Palkittavan tilan ympäristöasioiden on oltava kunnossa.

Palkinnon jakoivat Laidunyhdistys r.y:n säätiön puheenjohtaja Leila Helaakoski ja Pro Agria Etelä-Pohjanmaan nurmiviljelyagrologi Sari Vallinhovi perjantaina Jyväskylän Koneagria-näyttelyssä.