HS: Venäjänkielinen Suomi ruotsinkielistä laajempi

Varsinkin maantieteellisesti niiden kuntien osuus, joissa suomen jälkeen seuraavaksi eniten puhutaan venäjää, on selvästi laajempi kuin niiden kuntien, joissa ruotsi on joko kunnan ykkös- tai kakkoskieli.

Kun lasketaan kuntien lukumäärää ero on pienempi: ruotsin asema on vahvempi noin sadassa manner-Suomen kunnassa ja venäjän hieman reilussa sadassa. Lisäksi kuntia, joissa molempia on vähän on yli 60.

Kunnat, joissa puhutaan usein ruotsia, kulkevat nauhana Enontekiöltä länsirajaa ja -rannikoa pitkin Loviisaan. Itä- ja Kaakkois-Suomi näkyy kartassa alueena, jossa venäjä on kunnan itseasiallinen kakkoskieli.

Etenkin Suomenselällä on kuntia, joissa suomi on niin puhdas valtakieli, että sen enempää ruotsia kuin venäjää ei juuri kuule.

Mielenkiintoista on myös se, että 20 suurimmasta kaupungista vain viidessä asuu enemmän äidinkieleltään ruotsin- kuin venäjänkielisiä. Näistä (Helsinki, Espoo, Turku, Vaasa ja Vantaa) viimeksi mainitussa ruotsin kakkoskielen asema on jo uhattuna.

HS:n kartta perustuu Tilastokeskuksen laskelmaan. Asian nosti ensimmäisenä esiin Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Arto Mustajoki . Hän on Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistosta.

Mustajoki halusi HS:n mukaan tuoda koulujen kieliopetusta koskevaan keskusteluun sen vaihtoehdon, että niin ruotsia kuin venäjää voisi opiskella valinnaisena. Hän väittää, että se tuottaisi myös nykyistä paremmat ruotsintaidot, koska omasta halusta opiskelu on aina parempi vaihtoehto kuin pakko.

Koko maassa ruotsinkielisiä on viisi kertaa enemmän (291 000) kuin venäjää puhuvia (62 000).

HS:n mukaan Siirtolaisinstituutissa on kuitenkin laskettu, että nykytahdilla Suomessa asuisi 240 000 venäjänkielistä vuonna 2050.

HS:n uutinen löytyy 9.6. lehdestä sunnuntaisivuilta.