Tukiuudistus ei vienyt C-alueelta nautatukia
Pohjoisen Suomen eli C-alueen nautatiloille maksetaan tänä vuonna saman verran kansallista nautatukea kuin viime vuonnakin. Tukiuudistuksen yhteydessä puolella vuodella eteenpäin siirtynyt laskentajakso ei vähentänyt nautatuen kokonaismäärää, toteaa MTK:n maatalouslinjan tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Viime vuonna sonneille maksettiin kansallista nautatukea noin 39,5 miljoonaa euroa, tänä vuonna summan arvioidaan olevan niin ikään 39,5 miljoonaa euroa. Myös emolehmille maksettava 15,2 miljoonan euron kansallinen tuki on täsmälleen samansuuruinen niin kuin viime vuonna.
Tuen kokonaissumman lisäksi tätä todistaa eläinyksiköiden määrä, jolle tukea maksetaan. Viime vuonna tukea maksettiin 90 000 eläinyksikölle, tänä vuonna täsmälleen samalle määrälle.
”Kentällä liikkuu nyt todella vahvoja väitteitä, joiden mukaan nautatuista on siirretty rahaa muihin tukiin, käytännössä maidon kriisitukeen. Näin asia ei ole.”
Huhuja nautatukien menetyksestä liikkui tosin jo keväällä ennen päätöstä kriisituesta. MT kirjoitti asiasta viimeksi 5.2.
Käsitys tukirahojen menetyksestä johtuu puolen vuoden jaksosta, joka ei kuulu kummankaan tukivuoden laskentajaksoon: 1.7.–31.12.2014.
Tukien laskentajakso on ollut Lappalaisen mukaan 1990-luvulta lähtien 1.7.–30.6. Näin ollen kunkin tukivuoden eläinyksiköiden laskentajakso on alkanut jo puoli vuotta ennen tukivuoden alkua.
Koska laskentajaksoa muutettiin tukiuudistuksen yhteydessä kalenterivuodeksi ilman siirtymäaikaa, viime vuoden jälkimmäinen puolisko ei vaikuta kummankaan tukivuoden eläinyksikkökertymään.
Jos nautatuki olisi kyse EU:n kokonaan rahoittaman nautapalkkion tavoin eläinperusteinen tuki, laskentajaksojen väliin jäävä puolen vuoden jakso vähentäisi maksettavan tuen määrää.
Nautatuen perusteena on kuitenkin eläinyksiköiden määrä, joten samasta eläimestä tukea voi saada useampaan kertaan.
Vaikka kansallisen nautatuen kokonaismäärä ei koko C-alueen tasolla muutukaan viimevuotisesta, yksittäisellä tilalla laskentajakson muutos voi vaikuttaa tuen määrään.
Lappalaisen mukaan muutoksesta hyötyvät vuoden 2014 syksyllä laajentaneet tilat, joilla kuluvan syksyn eläinmäärä on suurempi kuin viime vuoden jälkimmäisen puoliskon. Tällöin viime vuoden loppupuoliskon pienempi eläinmäärä ei ole kummankaan vuoden tuen perusteena.
Tuotantoaan tänä vuonna vähentäneet tai sen alas ajaneet tilat puolestaan ovat muutoksessa menettäjiä, sillä niillä viime vuoden loppupuoliskon suurempi eläinmäärä jää huomiotta ja tältä vuodelta maksettavan tuen perusteena on tämän syksyn pienempi eläinmäärä.
Oheinen grafiikka havainnollistaa tätä eroa.
”Jos tilan eläinmäärä on vakio, tuen määräkään ei viimevuotisesta muutu.”
Lappalaisen mukaan muun muassa sosiaalisessa mediassa on vahvassa sellainen käsitys, että ennen 1.7.2014 laajentaneet tilat olisivat laskentajakson muutoksessa menettäjiä. Tälle käsitykselle ei kuitenkaan ole perusteita.
”Tuen ehtoja muutettiin vuodelle 2015, joten miten tällä olisi vaikutusta vuoden 2014 tai aiempien vuosien tuen määrään?”
Toisin kuin tänä vuonna, ensi vuonna C-alueella nautatukeen oikeutettujen eläinyksiköiden määrä vähenee tämän vuoden 90 000:sta. Syynä ei kuitenkaan tässäkään tapauksessa ole laskentajakson muutos eikä tukirahojen leikkaus.
”Tähän asti kansallisessa nautatuessa ei ole rajoitettu eläinten ikää yläpäästä. Ensi vuonna yläikärajaksi tullee 20 kuukautta, mikä rajaa osan nykyisin eläinyksikkömäärää kerryttäneistä sonneista tuen ulkopuolelle.”
Samalla eläinyksikköä kohti maksettava tukimäärä kuitenkin nousee nykyisestä. Lisäksi muutoksella saadaan yhteneväinen tukijärjestelmä AB- ja C-alueiden välille.
Lappalainen muistuttaa nautatukien leikkauksista harmistuneita viljelijöitä siitä, että C-alueen tiloista nautatilat pääsivät tuotantosuunnista kaikkein vähimmin menetyksin tukiuudistuksessa. Todellisuudessa sonnien tuotantoon sidottu tuki nousee kuusi prosenttia viime vuodesta, emolehmien 23 prosenttia.
Muut tuotantosuunnat lammastiloja lukuun ottamatta saavat saman verran tai vähemmän kuin ennen.
Suurimpia menettäjiä olivat sika- ja siipikarjatilat.
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

