28 lypsävästä 130:een
Eloisa ja utelias lehmä pärjää robottinavetassa hyvin, Marianne ja Juha Morri kertovat. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoVIRRAT (MT)
Melkein tasan 20 vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottiin Markku ja Kerttu Morrin maitotilasta Virroilla. Tilalla oli punnittu jatkamis- ja lopettamisvaihtoehtoja jo pari vuotta ennen EU-jäsenyyttä ja päädytty laajentamaan.
Uudessa parsinavetassa oli 28 lypsävää. Moneen kertaan palkitun karjan keskituotos oli 9 500 kiloa. Ammattitaitoinen tuottajapariskunta luotti vahvasti tulevaan.
Nyt tilaa luotsaa Jari Morri yhdessä Marianne-vaimonsa kanssa. Markku Morri kuoli kymmenen vuotta sitten, Kerttu asuu Virtain keskustassa.
Jari Morri kertoo, että sukupolvenvaihdos tehtiin 2001.
”Vanhalla parsinavetalla mentiin vuoteen 2006. Siinä oli lopulta 46 lypsävää.”
2006 Morrit rakensivat pihaton, johon tuli lypsyasema. Vuonna 2011 samaan rakennukseen asennettiin kaksi lypsyrobottia.
Lypsäviä on nyt 130. Hiehojen kasvatus on ulkoistettu.
Peltoala ei Jarin mukaan ole kasvanut kovin paljon. Nurmirehut saadaan omilta pelloilta. Vilja ostetaan naapurikylän tiloilta.
Yhteistyötä tehdään usean tilan kanssa. ”Peltokoneet ovat yhteiskoneita tai yhteiskäytössä. Nurmirehu tehdään yhteistyönä naapurin kanssa. Meillä on myös lannanlevitysyhteistyötä”, Morrit luettelevat.
Karjan jalostukseen kiinnitetään edelleen paljon huomiota, Marianne Morri kertoo. Tavoitteena on helppohoitoinen, kestävä robottilehmä. Rakenteen lisäksi tavoitellaan eloisaa ja uteliasta luonnetta.
Keskituotos on hiukan yli 9 000 kiloa. Se on käynyt paljon korkeammallakin, mutta robottien kanssa oli ongelmia kolmen ensimmäisen vuoden ajan ja tuotos laski.
Marianne tähtää tällä hetkellä 10 000 kilon tuotokseen, mutta ei yli sen. ”Terveystilanne pysyy paremmin hallinnassa, kun tuotos on maltillinen.”
Maidon hinnan lasku pakottaa Morritkin miettimään, mistä vielä voisi kustannusruuvia kiristää. Suurin säästö oli työntekijästä luopuminen, kun robotit lopulta saatiin toimimaan kunnolla ja navetalla pärjätään kahdestaan.
Karjan uudistusprosenttia seurataan tarkkaan. Kun eläimet ovat terveitä ja pitkäikäisiä, uudistuskustannus pysyy kurissa.
EU:n kanssa on totuttu elämään, mutta byrokratian lisääntyminen on kasvattanut paperityön määrää valtavasti, Marianne toteaa.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
