Uusi arviointimalli puntaroi kasvintuhoojariskejä
Finnprio-malliksi nimetyn menetelmän avulla pystytään tunnistamaan Suomen kasvinterveyttä uhkaavat kasvintuhoojat suuresta joukosta maailmalla esiintyviä tuhoojia.
Menetelmä tuottaa vertailukelpoista, tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. Viranomaiset pystyvät arvioimaan esimerkiksi, kannattaako maahan helposti saapuvan mutta vähän taloudellista vahinkoa aiheuttavan tuhoojan torjumiseen käyttää aikaa ja rahaa.
”Suomi on ensimmäisiä maita Euroopassa, joka järjestelmällisesti käyttää kasvinterveydessä riskinarviointimenetelmiä”, kertoo osastonjohtaja Pia Mäkelä Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
EU uudistaa parhaillaan kasvinterveyttä koskevaa lainsäädäntöä. Mikäli Suomi haluaa saada uudistustyössä läpi omia vaatimuksiaan, perusteluina pitää olla tieteellistä tietoa, Mäkelä muistuttaa.
Eläintauti- ja elintarvikepuolella Suomi on saanut ehtojaan läpi riskinarvioinnin tuoman tiedon perusteella. Esimerkkinä voi mainita suomalaisen salmonellavalvonnan.
Finnprio-mallin ovat kehittäneet yhteistyössä Evira, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Metsäntutkimuslaitos Metla. Mallia esiteltiin tiistaina 9.9. Helsingissä.
Finnprio perustuu kysymyksiin, joiden vastauksista saadaan numeroarvio tuhoojan Suomelle aiheuttamasta riskistä. Se muodostuu tuhoojan maahantulosta, asettumisesta ja leviämisestä sekä vaikutuksista.
Maahantulo-osiossa asiantuntija pohtii muun muassa, mitä väyliä pitkin tuholainen voi levitä ja miten lainsäädännön vaatimukset tähän vaikuttavat.
Asettumisen ja leviämisen kohdalla vastataan esimerkiksi tuhoojan talvehtimista ja lisääntymistä koskeviin kysymyksiin.
Vaikutusten osalta arvioidaan myös sitä, miten merkittäviä suoria taloudellisia tappioita tuholainen aiheuttaisi Suomessa tai miten se vaikuttaisi luonnonvaraisiin kasveihin.
Menetelmä ottaa huomioon myös tuhoojan ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset.
Arviointimenetelmä sisältää erillisen osion, jossa arvioidaan mahdollisuuksia hallita tuhoojan maahantuloa, asettumista ja leviämistä sekä vaikutuksia.
”Jokaiseen kysymykseen on tarkat ohjeet siitä, mitä kysymys ja vastaukset tarkoittavat. Tämä vähentää arvioitsijan tulkinnanvaraa”, tutkija Juha Tuomola Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta kertoo.
Suomalaiset tutustuivat Finnprioa varten vastaaviin ulkomaisiin menetelmiin.
Yksikään niistä ei tyydyttänyt, joten päätettiin kehittää oma.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
