Kun nurmiseoksen päälajike vaihtui, liikenne lypsyrobotilla vilkastui selvästi

Kolmas säilörehunurmi näyttää runsaalta. Pisimmät korret ulottuvat lähelle 60 senttiä, Petri Hovi mittalli tyytyväisenä ennen syyskuun puoliväliä. Kuva: Sanne Katainen

"Kuitu on tosi tärkeää, se lisää lehmien liikkuvuutta vapaassa robottilypsyssä. Jos rehu on pelkästään hyvin sulavaa, lehmät eivät liiku tarpeeksi", lappeenrantalainen maidontuottaja Petri Hovi kertoo.

Kuidun vuoksi tilan nurmien lajikeseosta ryhdyttiin kaksi vuotta sitten radikaalisti muuttamaan.

"Pohdimme, miten samaan rehuun saisi hyvän d-arvon ja paljon kuitua", Tanja Hovi sanoo. Nurminatavoittoisuus vaihtui timoteihin. "Liike robotille on jo parantunut."

Kokonaiskäsitystä muutoksen vaikutuksista ei vielä ole, se vie useamman vuoden.

"Seospohjan valinta on hidas prosessi. Liian tiuhaan ei kannata vaihdella, jotta ehtii saada kunnon käsityksen paitsi sadosta, myös siitä, miten seos talvehtii. Se, miten seos todella toimii ja sopii tilalle, näkyy vasta 3-4 vuoden kuluttua kylvöstä", nurmiasiantuntija Asko Laapas Pro Agria Etelä-Suomesta neuvoo.

Hovit ottavat valmiista rehusta näytteitä noin kolmen viikon välein. "Rehu muuttuu siilossa, ei se ole koko ajan samaa. Jos tuntuu, että ruokinta ei pelitä, näytteitä otetaan syyn selvittämiseksi useammin", Tanja Hovi kertoo.

Hyvä säilörehu näkyy pienenä väkirehun kulutuksena. Tilalla kuluu lypsyrobotilla noin 11 kiloa väkirehua sataa maitokiloa kohden. Maitotilojen keskiarvo on yli 18 kiloa.

Kun säilörehu vaihtuu, myös kivennäistarve lasketaan uudelleen. Käytössä on räätälöity kivennäinen. "Etenkin magnesiumia ja fosforia oli tänä vuonna niukasti, ne kannattaisi kaikkien tarkistaa, jottei navetassa ala tulla terveysongelmia", Tanja Hovi vinkkaa.

Kesän ensimmäinen rehusato jäi tilalla monien tavoin tänä vuonna niukaksi, mutta onnistui laadullisesti hyvin. Kuiva-ainepitoisuus on 35 prosenttia, ja sulavuudesta kertova D-arvo 70-73.

"Pyrin lannoittamaan hyvin aikaisin. Tuntui, että olenko jo liian aikaisessa, en ollut", Petri Hovi sanoo.

Laapas vahvistaa, että tutkimuksien mukaan aikainen lannoitus kannattaa parhaiten.

Keskimäärin Hovit saivat nurmisatoa tänä vuonna 7 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. "Hyvä sato haastavalle kasvukaudelle", Laapas kehuu.

Tunnustusta tuli myös Laidunyhdistys ry:n säätiöltä, joka valitsi tilan valtakunnallisen nurmipalkinnon saajaksi. Tunnustus annettiin Kone Agria -näyttelyssä. Palkinnoksi pariskunta saa matkan Eurotier-näyttelyyn Saksaan.