Paimiolainen Mikko Lindberg on vastaanottanut kipsiä kaikille pelloille – "Kannattaa miettiä, kumpi on isompi haitta: mahdolliset viljelyongelmat omilla pelloilla vai imagohaitta”

Pelto sai kipsikäsittelyn syyskuussa ennen syyskylvöä eikä suorakylvetyllä vehnällä näytä olevan hätää, Mikko Lindberg Paimiosta kertoo. Hän kehuu levittäjiä. Työ on tehty juuri silloin, kun viljelijälle sopii. Kuva: Veikko Niittymaa

Mikko Lindberg viljelee tyttärensä kanssa Paimiojoen varren peltoja. Kolmen vuoden aikana kaikki tilan pellot ovat saaneet kipsikäsittelyn, myös vuokramaat. Vuokranantajille on sopinut, että pelloille on levitetty kipsiä. Muutamalla lohkolla on niukasti rikkiä ja kipsi korjaa tilannetta.

Viime syksynä kipsiä levitettiin talouskeskuksen viereiselle lohkolle. Nurmirikkoon kylvettiin suorakylväen syysvehnää ilman muokkausta. Lindberg sipaisee muutaman sentin lumet sivuun ja alta paljastuu hyvinvoivan näköisiä oraita. ”Orailla ei ainakaan tässä vaiheessa talvea näytä olevan hätää.”

Lingbergin mielestä kipsin vastaanottamisessa kannattaa miettiä, kumpi on isompi haitta: mahdolliset viljelyongelmat omilla pelloilla vai imagohaitta siitä, että fosforipäästöjen rajoittamiseksi tarjottua kipsiä ei oteta vastaan.

Kun haitoista ei ole ollut tietoa eikä niitä ole omillakaan pelloilla ollut, kipsin vastaanottamiselle ei oikein edes ollut vaihtoehtoja. Jos kipsillä pystytään parantamaan Itämeren tilaa, siihen on syytä tarttua, Lindberg miettii.

Lindbergin mielestä kipsi on vain ensiapu ja vaikutuksiltaan lyhytaikainen. Hän toivoo suurempaa ja tehokkaampaa muutosta Saaristomeren pelastustalkoisiin. Uusissa asunnoissa vesivessat voisi korvata polttavilla kuivakäymälöillä. Se vähentäisi tehokkaasti Itämeren ravinnekuormitusta.

Vanhoissa asunnoissa jätevesijärjestelmiä voitaisiin muuttaa sitä mukaa, kun rakennuksia peruskorjataan.

Jätevedenpuhdistamojen tarve vähenisi ja ne voitaisiin valjastaa hulevesien käsittelyyn, Lindberg pohtii.