Pötsimetaanin muodostumista vähentävää ainetta tutkitaan Suomessa ‒ tarkastelussa myös tuottajien ja kuluttajien asenteet

Tuotantoeläinten ruuansulatuksessa syntyvän metaanin määrä oli 2,1 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2020.  Kuva: Carolina Husu

Pötsimetaanin muodostumista vähentävän rehun lisäaineen käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä tarkastellaan hankkeessa, jota vetää Luonnonvarakeskus (Luke). Lisäksi selvitetään tuottajien ja kuluttajien asenteita.

Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa -hankkeen tavoitteena on ratkaista erityisesti pötsimetaanin muodostumista vähentävän rehun 3-NOP-lisäaineen (3-nitro-oksipropanoli) käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä, jotka ovat olennaisia Suomen näkökulmasta.

Euroopan unioni hyväksyi 3-NOP-lisäaineen käytettäväksi lypsylehmien, emolehmien ja siemennettyjen hiehojen rehussa keväällä 2022.

Lisäaineen hyväksyntä on edellyttänyt jo laajaa tutkimusaineistoa sen turvallisuudesta eläimille, kuluttajille ja ympäristölle sekä tehokkuudesta.

”On kuitenkin tärkeää tutkia tehokkuutta Suomessa tyypillisillä nurmirehuvaltaisilla ruokinnoilla ja ratkaista aineen käyttöön liittyviä kysymyksiä rehun valmistuksessa. Hankkeesta saadaan ajankohtaista tietoa myös muista pötsimetaanin vähentämiskeinoista ja siitä, millaisin kannustein vähentämiskeinojen käyttöönottoa voidaan lisätä”, kertoo MMM:n erityisasiantuntija Eeva Saarisalo tiedotteessa.

Osana Ilmastoviisaat ruokintaratkaisut Suomen maidontuotannossa -hanketta selvitetään myös tuottajien ja kuluttajien asenteita ja valmiutta ottaa käyttöön uusia tuotannon ilmastokestävyyttä edistäviä keinoja.

Hanke toteutetaan osana maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Se valikoitui rahoitettavaksi kolmen hakemuksen joukosta kesällä 2022 toteutetussa hankehaussa, jonka tavoitteena oli käynnistää hanke nautojen ruuansulatuksesta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien ruokinnallisten ratkaisujen kehittämiseksi. Hallitus osoitti vuoden 2021 budjettiriihessä 700 000 euroa ilmastoystävällisen ruokinnan kehittämiseen vuonna 2022.

Lypsylehmien tuottaman metaanin vähentäminen on tehokas keino maatalouden ilmastotavoitteiden edistämiseen, sillä tuotantoeläinten ruuansulatuksessa syntyvän metaanin määrä oli 2,1 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2020. Maatalouden kokonaispäästöt olivat noin 16 miljoonaa tonnia CO2-ekv.

Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskuksen vetämä konsortio. Mukana ovat lisäksi Helsingin yliopisto, Valio Oy ja A-Rehu.

Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.